Siirry pääsisältöön

Superhepat Niinisalon kenttäkilpailuissa

mutta se ei aina riitä, tekemiseen tarvitaan myös ratsastaja..

Kaikista postauksen kuvista suuri kiitos Pilvi Vähämäki ja Anniina Gullans!

Mulla on kyllä uskomattoman hienot hevoset, kerta kaikkiaan! Vaikka Niinisalon kisat ei meidän osalta onnistuneet, voin silti olla ylpeä omista murusista. Oma v*tutus on on edelleen aivan järjetön. Haluaisin vain luovuttaa, mutta toisaalta haluan potkia itseäni persiille, sillä tiedän että tämä oli jo aivan uskomattoman hyvää settiä ilman että tarvitsisi yhtään hävetä. Vaikkei siis tulosluettelo imartele, ei yhtään..

Perjantaina lähdettiin tällä kertaa ihan hyvissä ajoin. Äiti ei päässyt lähtemään mukaan, mutta vakiokalusteena Pilvi oli mukana ja hevosenhoitajaksi värväytyi Aliisa. Matka taittui sujuvasti, hepat käyttäytyi siivosti - jos nyt heinäpaalien tuhoamista ei lasketa - ja perillä oltiin niin hyvissä ajoin ettei tiedetty miten päin olisi pitänyt olla! Hepat saivat jäädä tyytyväisenä talliin, letitin Allin valmiiksi ja katsottiin että hevosilla on mukavat olot. Sen jälkeen toivotettiin hyvät yöt ja lähdettiin asuntoautolle mässyttämään, mitä muutakaan kuin, herkkuja.

Lauantai puolestaan oli niin sekava päivä, että päätin kertoa hevonen kerrallaan. Minullahan meni startit niin että ensin oli Pyryn koulu, sitten Allin koulu 14.30 kun samaan aikaan 14.15 alkoi Pyryn esteet. Hokittaessa meinasi tulla - tulikin - itku kun Pyry sitten riehui ja tuntui etten ehdi millään 15.45 mennessä esteille. Allin esteet olivat sitten klo 16-18 välillä. Mutta nyt tarkempiin selostuksiin hevoskohtaisesti! Molemmat hevoset tuotiin tällä kertaa traikulla kisa-alueelle kun Pyry on ihan mahdoton välillä pitää kun kaveri lähtee pois..

Pyry starttasi koulukokeeseen siis noin puoli kahdentoista aikaan. Varustaessa Pyry oli yllättävän rauhallinen ja me kaikki olimme ihan äimän käkenä, miten se noin tyyni on. No, selkään nousun ja pitkän kävelyn jälkeen se kaikki rauhallisuus kirjaimellisesti hävisi ja tilalle tuli aivan mahdoton kuumuva versio. Koitin verkassa kaikki keinoni, tein paljon väistöjä, siirtymisiä, vastalaukkaa, keskilaukka.. Väsyttämällä ei toiminut, ei myöskään pitkillä välikävelyillä. 

Jossain vaiheessa tein vain itselleni selväksi että en voi enää muutakaan tehdä. Tavoite oli saada edes kevään huippuprosentteja (54 ja vähän päälle.. ups) paremmat ja ratsastaa vain rennosti hevosen hermoilusta välittämättä. Kokoajan kädessä tunsin kuinka se mupelsi hermostuneena kuolainta ja aina kun pysäytti se ei malttanut sekunttiakaan edes harkita seisomista. Laukassa ei ollut rytmiä ja ravi oli kiireistä. Siitä sitten rakentamaan Helppo A rataa!

Hengissä selvittiin! Mutta ei se rata kaunis ollut.. Alun raviohjelma oli tuolla jännittyneellä hevosella jo ihan hyvä. Kaikki meni ihan ookoo hyvin kunnes tuli pysähdys - peruutus. Ai kauhistus se tuli kädelle ihan hulluna ja kiskoi kun viimistä päivää kättä vastaan vaikka yritin vaan rentona pitää koko kättä. Käynti osuus oli välissä taas ihan ookoo. Seuraava kauhistus oli koko laukkaosuus! Oi herranen aika, keskilaukoissa se kaatui täysin sisäjalan päälle ja hyvä ettei aidan yli hypännyt.. Siltä ainakin tuntui.. En saanut sitä ratsastettua keskilaukka - harjoituslaukka siirtymisessä yhtään jaloilla, joten molempiin suuntiin se romahti raviin ja toisessa kierroksessa nosti vastalaukan. Hävetti kyllä kun radan lopetti, huh, mitä räpellystä!

kivasti kuljettiin jo verkassa!  kuva (+ alemmat kaksi) © Anniina Gullans







Ainakin tavoite saavutettiin, sillä kouluradalta meille irtosi 59,79%! Vielä kun se kulkisi niin rennosti kun kotona niin ai että.. Prosentteja satelisi ja paljon ;) Tämän jälkeen Alli kävi kouluradalla, mutta koska skippaamme sen, hypätään suoraan Pyryn esteosuuteen. Pyry oli tosi vireällä päällä ja meitä oli Helpossa luokassa esteet menemättä enää minä ja hyvä ystäväni Henna. Verkassa Pyry oli hieno, vähän hyppäsi puomeissa kiinni, mutta oli selvästi innoissaan ja fiilis radalle lähtiessä oli hyvä. Nurmiverkassa tehtiin se yksi hyppy yritys ja Pyry otti puomin mukaan. Se oli varmaan hyvä herätys sillä radalla..

Pyry oli uskomaton! Se kuunteli jokaista apua, ratsastin sen hyvin esteille, se oli rohkea ja meni korvat hörössä. Mitä voisi edes toivoa enää? Aivan uskomattoman hienosti tuli ensimmäisen kahden askeleen sarjan, toin hieman pienesti sisään, mutta venytti upeasti okserin yli ja yhteenkään puomiin ei ollut lähelläkään kiinni. Minulle oli radan kammotus aivan järjettömän leveä trippeli, mutta kuin pupujussi, herra siitäkin loikkasi yli! Sitten enää kolme estettä ja.. virhearvio. Radan toinen sarja, yhden askeleen väli, pysty-okseri. Näen paikan vähän kauas, mutta Pyry tuntuu hyvältä, ratsastan paikkaan Pyry on lähdössä, mutta viime hetkellä päättääkin tikata pienen askeleen. Rehellisesti tekee homman loppuun ja hyppää pystyn sekaan ja vielä takajalatkin yli. Ennen kun huomaankaan istun maassa. Nurmella, en satulassa. Ennen kun pilli viheltää nousee ensimmäinen ajatus: ei tämä ole mahdollista.

Kolme vuotta. Kolme yhteistä kenttäkautta. Kertaakaan ei ole ollut tilannetta etten olisi maastoon päässyt Pyryn kanssa. Nousen ylös ja ensin iskee epäusko. Onko tää ihan todellista? Sitten järjetön vitutus. Voiko mulle oikeesti käydä näin? Kaikki kyselee sattuko. Ei sattunut, mutta vituttaa. Sitten harmittaa. Pettymyksen karvaat kyyneleet pyrkii silmiin. En osaa tehdä mitään, oon ihan turta ja en tajua mitään. Yritän soittaa äidille, mutta unohdan et se on töissä. Hakkaan päätä mäntyyn, kaverit yrittää lohduttaa. Tätä se on, tällästä käy aina välillä. Ei, ei käy, tää on ihan mahdotonta! Itkusta ei meinaa tulla loppua. Ambulanssihenkilökunta käy kyselemässä sattuko. Mutta ei, muuta kun henkisesti.

Yritin autolla jo hieman rauhottua. Huomasin että olin lyönyt pääni, se särki aika julmetusti ja kävin myöhemmin hakemassa ambulanssista särkylääkettä. Pyryn uudet suitset meni rikki rytäkässä ja itse en tiennyt miten olisin suhtautunut. Kun lopulta äiti soitti taas tuli itku. Niin paljon harmitti. Niin upeesti se meni ja sitten yksi virhe taas. Yksi typerä virhe jonka tajusi heti kun sen oli tehnyt..





kaikki ylläolevat kuvat © Anniina Gullans





Katoin tuhat kertaa ton videon. Ja mua sattuu tosissaan sydämestä miten pienestä se oli kiinni. Jos oisin vaan pysynyt suunnitelmassa, pystyille ei koskaan isosti sisään. Jotenkin huokasin jo helpostuksesta, pahimmat oli jo takana. Pyry oli niin hämmentynyt koko sen tapahtuman ajan. Herra kun hyppäsi niin järjettömän hienosti..!

Pahimman pettymyksen laannuttua kävin maksamassa itselleni ratamaksun että pääsen hyppäämään radan. Sunnuntaina kisojen jälkeen ihana Lotta kiipesi Lehmän selkään ja tuli tukihevoseksi. Eli kulki tarpeeksi reippaasti että näki kaikki esteet, jolloin pystyin hyppäämään radan ratana enkä pelkkinä osina. Pyry oli sunnuntainakin aivan huippu. Unohdin radalla laittaan kypäräkameran päälle ja muistin sen vasta 3. esteen aikana. 1-3 esteet menivät super hienosti. Kakkoselle hieman lähelle, mutta rohkeasti. Sitten alkoikin jo melkein video. Kaikki meni super hyvin aina haudalle asti. Mökki-hauta jäi hieman lyhyeksi, joten minun olisi pitänyt tajuta istua rauhassa alas ja odottaa kuudetta askelta. Olin lähettämässä Pyryä kuolemanhyppyyn viidennellä ja hevonen teki täysin oikein kieltäessään. Tässä vaiheessa itse vähän luovutin, peli oli menetetty.

Yli mentiin taas seuraavalla kerralla ja seuraavalle ratsastin tosi tarkasti. Sen jälkeen taas olin ihan "tää on ihan helppo este". Ja kilometrin päästä näki ettei se hyppää jos kuski heittää ohjat pois ja pohkeet irti. Seuraava kielto tuli taas kulmalle mihin en edes ratsastanut vaan annoin sen valua vain mitään ajattelematta kohti. Viimeinen moka tuli viimiselle (ensin kun oltiin suoritettu aivan mielettömän hienosti vesi ja sen jälkeinen tehtävä! mikä super mies!) kun tein samalla tavalla kun rataesteillä. Koitin lähettää kaukaa mutta jätin sen viimeistelemättä. Hevonen oli aivan super ja se sai paljon - ulkopuolisiltakin! - kehuja.

Jo sen lisäksi että minua harmitti se ettei yleensäkään päästy maastoon, minua harmitti harjoitusradalla tekemäni aivan tyhmät virheet. Kun tiedän itsekin mitä teen väärin, miksei vaan tee asioita toisin? Niin, olisihan se liian helppoa. Jäin niin ristiriitaisiin tunnelmiin, jollain tasolla tekisi mieli vain heittää hanskat naulaan ja todeta ettei tule mitään. Mutta vielä sitäkin enemmän sisällä kumpuaa kova tahto tehdä asiat vielä paremmin. Kun jotenkin syvällä sisälläni tiedän että pystyn siihen. Voin antaa vielä kaikkeni ja auttaa hevosta ilman että se joutuu minua pelastelemaan. Tiedän että pystyn siihen.


Entäpäs meidän Lehmä? Neitihän siis pääsi nyt vihdoin debytoimaan kenttäkilpailuissa ja osasin jännittää tätä aivan huisisti! Tamma käyttäytyi koko lauantain aivan järjettömän hyvin. Sen kanssa oli helppo olla niin maasta käsin kuin selästä. Ihan Pyryn vastakohta. Kouluosuuden verkassa olin kuitenkin ihan hukassa. Ihan kuin olisin ensimmäisen kerran noussut hepan selkään, en osannut yhtään ratsastaa sitä ja en tiennyt miten sen verryttelisin parhaiten. Tamma oli ihan ihmeellinen ja sekin vain positiivisessa mielessä. Se meni kokoajan korvat höröllä, kuunteli jokaista epämääräistä apuani ja ei edes kiukutellut ihan sentin päästä kiitävistä kanssakilpailijoista! 

Ou mai, mikä rata.. Jännitin ihan hulluna tamman rataa ja ratsastus oli sen mukaista. Mitään en uskaltanut vaatia, en edes itseäni istumaan kunnolla. Rumaa kenotusta ja hevonen pitkänä kun nälkävuosi. Ilman isoja rikkoja, hieman muutamia hakuammuntoja, rata läpi ja hienosti toisesta kouluradasta ikinä 62,22%! Liikkeistä tamma oli saanut jopa 7! Papereissa yksi harmittava 5 kun keskiravi meni alussa rikki, muuten paperi oli tasaisesti 6 ja muutaman iloisen seiskan peittämä. Hieno hieno tamma, vaikka kuski parhaansa mukaan yritti tuhota tamman kaikki hienous yritykset ;)

kaksi ensimmäistä  © Anniina Gullans








Voin kun olin tammasta ylpeä! Hokittaminen meni tamman kanssa superhelposti ja esteillekin lähdettiin hyvällä fiiliksellä. En tehnyt pitkää verkkaa ja ilmoittauduinkin heti jonoon kun olin hetken laukannut. Hypyt olivat verkassa ihan ookoo, ensimmäisen kerran okserille se otti kiellon, mutta kun ratsastin toisen kerran paremmin hyppy oli jo parempi. Aina kun tein ylimääräisen pidätteen, sen mitä ei missään nimessä saanut tehdä, se tuli ihan juureen. Argh, on niin vaikea ratsastaa tuo tamma, täysin erilainen kun Pyry!

Nurmiverkassa otin kerran taas pystyn. Tämä oli ensimmäinen kerta Allin kanssa nurmella hypätessä, mutta en uskonut sen tuottavan mitään ongelmia. Radan puolestaan ratsastin taas ääri huonosti, argh! Ykköselle heti tein pidätteen, mitä ei tehdä ja siitä tuli puomi. 2-4 tuli lähelle, sarja tultiin tosi tyylikkäällä askeleella. Vitoselle hirveä hätä, mutta kolme vikaa meni sintään kelvollisesti. Eli kun 8 esteestä kolme onnistuu edes kohtuullisesti voimme olla tyytyväisiä, eikös? 





kaikki kuvat © Anniina Gullans


En osaa vielä yhtään analysoida sen tarkemmin tamman kanssa menemistä, tämä kaikki on meille vielä niin uutta ja ihmeellistä. Lehmä selvisi kuitenkin ensimmäisestä päivästä kenttäkilpailuissaan aivan järjettömän hyvin ja miinuspisteitä oltiin saatu taakaksemme vain -60,67! Melkein päästin alittamaan maaginen 60 raja, muttei ihan vielä..

Sunnuntaina Allin startti oli vasta iltapäivällä, joten ehdittiin hyvin siivota matkailuauto ja talli ennen kuin laitettiin taas hepat koppiin ja startattiin kisapaikalle. Hetken odottelun jälkeen pistettiin Alli kuntoon ja hienolta näytti uusissa liloissa kamoissa. Olisin halunnut tosissani keltaisen, mutta sitä oli todella vaikea jo löytää, ja satuin löytämään ihanat lilat putsit, joten.. Värimme oli sinetöity!

Alli oli sunnuntainakin aivan järjettömän kiva ja järkevä. Verkassa mukavan reipas muttei kiukkunen ja kaikki hypyt onnistui hyvin. Mitä sitä sen enemmän analysoimaan, ei muuta kun radalle! Hih, oli muuten jännät paikat kun enää kolmekymmentä sekunttia Lehmän viralliseen kenttäuran alkuun.. Ja sinne ampaistiin lähtömerkki saatuamme. Ensimmäiselle ei saatu rytmiä, mutta sitten alkoi sujumaan. Tamma meni super tasaisesti ja hyvin eteenpäin. Sianselkä linjan jälkeen meinasin ratsastaa puskaan joten tuli tuollainen pieni mutka matkaan, mutta seuraava este hypättiin taas niiin ilmavasti ja hyvin. Tynnyreitä ei edes katsottu, saatika renkaita vaikka kuski mokasikin lähestymisen. Alashyppy rauhassa ja sitten hieman tamma kävi kuumana ja otettiin pieni voltti. Siitä sitten sujuvasti maaliin! Ajassa ja virheittä, hieno tamma!





Huh, että tuli pitkä postaus, toivottavasti jaksatte lukea! Lehmän osuus on vähän rennompaa, en vielä osaa sen kanssa olla niin analyyttinen ja kun tamma oli vielä niin kertakaikkisen hieno! Seuraavat kenttäkisat meillä onkin sitten kotikentällä, 17.8. kun Pyry starttaa avoimen helpon ja Lehmälle osui tutustumisluokka! Jännityksellä odotamme miten meidän käy ;) Huh, postausta kirjoittaessa jotenkin muutenkin fiilis parani. Tuntui että sai purhaa Pyryn tapahtumien ajatuksia ja tunteita ja nyt on taas uutta puhtia ja vauhtia kohti uusia tuulia!


Toivottavasti jaksoit lukea!
Nyt tällä fiiliksellä taas nokka ylös ja eteenpäin..

Kommentit

  1. eka! ei vais :D Mutta kivan ptikä postaus, blogisi on muutenkin tosi kiva ja sitä on mukava lukea! :)

    VastaaPoista
  2. Allin kanssa meni super hienosti! :) Ja Pyrynkin esterata näytti alussa ihan älyttömän hyvälle :) Kyllä te vielä Ypäjällä elokuussa onnistutte 100%, molempien kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos :) Toivotaan että tässä oli kaudelle tarpeeksi mokailuja! :D

      Poista
  3. Hyvin tän jakso lukee! Allihan menee tosi hienosti jo! Kuvittelin kuvailujesi perusteella Pyryn kouluosuuden paljon kaaoottisemmaksi, mutta ei se nyt niin pahalta loppujen lopuksi näyttänyt, vaikka eihän se toki teidän parhaitakaan ratoja ollut... Mutta tästä vaan ylöspäin, lisää treeniä, niin kyllä se siitä ;)

    VastaaPoista
  4. Vitsi sä oot tehny Allin kanssa mielettömän hyvää työtä! Se on niin hieno ja tosi hyvässä lihaksessa :) Onnee hienoista radoista! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja heyy mäki starttaan Ypäjällä varmaan helpon sillon 17. pvä :D Tosin se on meidän eka helppo.. *tuskanhiki*

      Poista
    2. jee, kiitos ♡

      Ei muuta kun tsemppiä, mua harmittaa jo valmiiks kun siel on kouluohjelmana kenttä 6, se ei oo meitin bravuuri :D

      Poista
  5. Pyryn energiahan kouluradalla oli just hyvä, vielä kun saat paketin pysymään kasassa. Eihän se rentouden suhteen ollut parhaimpia ratoja, mutta energian suhteen oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. itseasiassa tuosta energisyydestä oli toisessa paperissa maininta! "Kivan energinen hevonen, joskus hieman liiankin"

      Mutta on se helpompi lähteä energistä hevosta parantamaan kun "elämäänsä kyllästynyttä" :)

      Poista
  6. Oot kyllä tosiaan tehny Allin kanssa super hyvää työtä! :)

    VastaaPoista
  7. Upea toi Pyryn rataesteiden alkurata ja Alli meni tosi hienosti!
    Tykkään sun blogista tosi paljon, postaukset on mielenkiintoisia ja niitä tulee sopivin väliajoin. Kuvat on myös hyvälaatusia :)
    Onko sulla nyt suunnitelmissa jotain kisoja tai valmennuksia ennen seuraavia kenttäkisoja?
    Tsemppiä ja muista, sä oot hyvä ratsastaja! Itsellä on myös paljon negatiivisia ajatuksia epäonnistumisten jälkeen ratsastuksessa ja sun blogista on kiva lukea, kun et ikinä luovuta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos ihanasta kommentista ♡

      Isompia valmennuksia ei ole tulossa, maastoesteitä käydään varmasti hyppäämässä. Valmennuksia on jotenkin tosi vaikea kisakaudella saada viikonlopuille :( Kisamatkalla-cupin finaali on 1.8., eli sinne mennään ainakin! :) lisäksi mietin jos 25.7. menisi käymään koulukisoissa.. mutta en tiedä vielä ;)

      Poista
  8. Toi Alli on kyllä jotenkin niin kiva hevonen (Pyryä mitenkään vähättelemättä), teistä tulee varmasti vielä ihan super pari, kun jo nyt menee noin hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alli on kyllä aivan ihana ♡ toivottavasti päästään vielä pitkälle :)

      Poista
  9. Miten allin kanssa sijoituitte?

    VastaaPoista
  10. Ihanan pitkä postaus! Pyryn kanssa meni hienosti, välillä vain täytyy tulla pieniä epäonnistumisia, jotta osaa arvostaa tulevia onnistumisia! :) Alli meni myös todella hyvin, vau! Ihan eri hevonen kuin aikaisemmin, olet tehnyt hienoa työtä sen kanssa.
    Tsemppiä treeniin ja seuraaviin kisoihin!

    VastaaPoista
  11. Ihana blogi! Jonkin aikaa oon jo seuraillut ja nyt liityin ihan lukijaksi. :) Kenttäratsastus on kyllä parasta!:)
    -world-with-horses.blogspot.fi

    VastaaPoista
  12. Hienosti kyllä meni! Luulin kans että Pyryn koulurata olisi ollut joku surkea sun puheiden mukaan mutta ihan kivalta se näytti ^^
    Hyvin te jo Allin kanssa menette, todella huomaa parannusta lähtö tilanteeseen!
    Tsemppiä tuleviin kisoihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hitsi, kirjoitimpa sen sitten negatiivisesti, no onneksi se sentään näytti paremmalta! :D Kiitoksia :)

      Poista
  13. Minäkin melkein kauhulla käynnistin videon Pyryn kouluradasta, mutta se näytti oikeasti ihan kivalle! Energinen heppa, just niinkuin joku sanoikin, että paketti vain vähän levähti, mutta muuten ihan super! Hienoja ootte =)

    VastaaPoista
  14. Moikka! viitskitö tehdä joskus sellaisen videon jossa näytät, miten kertaat maastorataa..? en ole löytänyt mistään videota jotta kärryille pääsis..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein ymmärrä mitä tarkoitat, mutta joskus vuosia sitten kuvasin kun käveltiin harrasteen rata Niinisalossa :D https://www.youtube.com/watch?v=w0ulYmgLBtg On siis vanha ja enemmän huumorimielellä tehty video! Tehtiin tänä vuonnakin harrasteesta sama mutta kameran akku loppui kesken.. ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä Amerikka on minulle opettanut?

Tämä postaus ei liity oikeastaan yhtään hevosiin, mutta koska kirjoittaminen on minulle tällä hetkellä - kuten aikaisemminkin - aivan uskomattoman hyvää terapiaa, ajattelin että asian tänne kirjoittaminen olisi ehkä hyväkin asia. Nyt viimeisen viikon aikana olen koittanut löytää itseäni uudelleen ja päästä yli kaikista montuista mitä matkallani on ollut. 
Olen asunut Amerikassa nyt tarkalleen 1 vuoden, 4 kuukautta ja 13 päivää. Tänä aikana minulla on ollut aivan älyttömästi uuden oppimisen lisäksi tuhansia erilaisia tunteita joita olen käsitellyt. Olen kaksi kertaa hypännyt tänä aikana täysin tuntemattomaan, paikkoihin mistä en tunne ketään. Myönnän jopa itse olevani melko rohkea tehdessäni täällä muutoksia, joita edes monet kanta-asukkaat eivät tekisi, sillä heillä ei ole siihen rohkeutta. 
Olen oppinut kommunikoimaan ihmisten kanssa, käynyt monissa erilaisissa paikoissa ja saanut muutamia hyviäkin ystäviä matkalla. Olen värjännyt hiukseni punaiseksi ja sen jälkeen halunnut blondiks…

Kuvia viikkojen varrelta

Ennen kuin aloitan postauksen haluan tosissani kiittää kaikkia jotka tsemppasivat minua viime postauksessa. Postauksen kirjoittaminen auttoi minua aivan hirveästi, kuin sain hieman purkaa tuntojani ja jälkeenpäin selkeyttää ajatuksiani lukiessani postausta ja teidän kommentteja. Onneksi asiat alkavat pikku hiljaa siirtymään positiivisemmaksi ja alan olemaan oma iloinen itseni! Autoa ei vielä ole tullut ostettua, mutta eiköhän sekin tässä aivan pian saada hankittua! Floridassa ollaan vielä seuraavat 5-6 viikkoa ja sitten on muutto takaisin Pennsylvaniaan. Samalle farmille missä työskentelin USA:an muuttaessani!



Mutta tosiaan! Olen nyt satunnaisesti ehtinyt kantamaan kameraa mukana ja yksi aamu olikin niin kaunista (ja pirun kylmä) että oli pakko kipaista kesken työpäivän hakemaan kamera. Testailin sitten hieman muutamia sumukuvia, mutta eihän niistä tämän ihmeellisesmpiä tullut. Päätin sitten kuvata hiittejä, mutta koko päivä tuntui olevan tosi hankala ja oikein mikään kuva ei tupannu…

Miten hoidan passini?

Viimeksi kirjoitellessani työstäni enemmän, mielessäni kävi, että olisi kiva kertoa miten täällä hoidan hevoseni yksityiskohtaisemmin. Toki riippuu niin paljon päivästä mitä milloinkin hevoset tarvitsevat, mutta tässä nyt yksi esimerkki teille, olkaa hyvä!
Periaatteessa siis lähdetään liikkeelle siitä että jokainen hevonen harjataan ja tarkastetaan ettei sillä ole haavoja tai turvotuksia. Minä ostin itselleni omat harjat, sillä en tykännyt tallin tarjoamista, ja nyt minulla on käytössä yksi pehmeä, yksi kova, kumisuka ja harjaan tarkoitettu harja. Lisäksi minulla on Showsheen ja ötökkämyrkky tarvittaessa käytössä.
Sen jälkeen onkin aika tutustua siihen mitä extra asioita kukakin hevosista tarvitsee. Tämä kohta sitten vaihteleekin päivittäin ja viikoittain tosi paljon, sillä se riippuu juuri siitä mitä juuri sinä päivänä on tehty tai onko jotain uutta tarjottavaa johonkin vanhaan vaivaa. Kerron nyt kuitenkin teille miten hoisin hevoseni viime tiistaina. Viime tiistaina meillä oli hiit…