Siirry pääsisältöön

Vapun kenttäkilpailut

Vihdoin vappuna se alkoi, kenttäkausi! Molemmat hepat - ihme kyllä - olivat nyt kerrankin kunnossa ja pääsivät aloittamaan kauden Ypäjällä. Alli starttasi turvallisen tutustumisluokan ja Pyry helpon. Haaveessahan minulla olisi hypätä Pyryllä vaativa, eikä se estekorkeuden puolesta olisi ongelma. Taitaa kuitenkin äiti olla se joka tuon lystin tällä kertaa kieltää ;)


Mutta huh, oli pitkä päivä! Alli starttasi harrasteessa numerolla 48 ja Pyry 132. Aikataulut oli muuten sen verran sopivat että ehdittiin käydä viemässä aina toinen hevonen välillä kotiin niin pääsivät välillä tarhaan jolkotteleen. Mutta meidän ihmisten osalta se olikin sitten sellainen rupeama että oksat pois. Ensimmäisen kerran kotoa lähdettiin joskus hieman ennen kahdeksaa, sillä nyt olin varannut itselleni Allin kanssa jo kunnon verkka-aikaa. Pyryn maasto puolestaan alkoi vasta illalla ja ollessamme luokan loppupäässä, startti oli klo 20.03. Pitkä päivä siis todellakin luvassa!

Allin kanssa olin nyt siis verkassa hyvissä ajoin ja kaikki meni sen suhteen putkeen. Pääsin kerrankin verkassa hyvään fiilikseen ja pystyin jopa korjailemaan omia mokiani. Saatiin treenattua jopa laukkaa enemmän tai vähemmän ja koko verkasta jäi vaan hyvä fiilis. Aikaa oli tarpeeksi muttei liikaa ja saatiin ottaa hyvin välikäyntejäkin. Heikkouksia kouluradalla meillä on ehdottomasti käynti, sillä se on todella jännittynyttä, sekä laukassa tammalla on tapana alkaa nykimään päätään. Verkassa sain ihan ookoo fiiliksen molemmista, joten radalle oli ihan kiva lähteä.

Tähän väliin on pakko nolona myöntää, että sen verran juoksujalkaa oltiin kokoajan liikkeellä, että unohdin hakea koulupaperit. Mikä on todellakin tällä kertaa sääli, sillä vaikka virheitä tuli, fiilis molemmilla oli hyvä ja prosentit ok. Olisi tietenkin ollut kiva lukea tuomarin mielipiteet, mutta no, mitäs menin kaikessa kiireessä unohtamaan!

Selkään rata tuntui tosi kivalta ja fiilis oli hyvä, mutta jälkeen päin videota katsoessa siinä olisi ollut vaikka mitä korjattavaa. Allilla tämä oli kuitenkin jo tosi hyvä suoritus! Nyt vaan pitää keskittyä hieman nostamaan päätä ylemmäs ettei se pakene noin rajusti kuolaimen taakse ja ehdottomasti hidastaa koko rataa. Nyt jäi minulle ainakin radasta tosi kiireinen vaikutelma (niin, niitä tuomarikommenttejahan en piruvie tiedä..) ja varsinkin ne muutenkin meidän ongelma kohdat korostui. Vaikka käynti oli aivan kamalan näköistä, olen iloinen että se sentään käveli! Vaikka se oli jännittynyt, se sentään meni käyntiä, eikä kokoajan hölkkäillyt. Eli eiköhän me tästä vielä kuulkaas kehitytä, koulurata kerrallaan!









Jokatapauksessa raavimme Allin kanssa kouluosuudelta 63,68%, mitkä on oikein hyvät prosentit Allille! Uskon arvaavani melko lähelle kun sanon mistä ne prosentit laskivat, joten nyt ei muuta kun lisää treeniä. Virhepisteiksi muutettuna tämä teki -54,5 ja sijalukumme koulun jälkeen oli 12/26. Tästä olikin hyvä kävellä Haimi-hallille ja hyppäämään rataesteet!

Äiti ja Elsa vaihtoivat Allille estevarusteet päälle ja itse kävin nopeasti kävelemässä radan. Siellä pyöri samaan aikaan sekä tutustumisluokka että harraste, joten kokoajan oli radalla joku. Radan jälkeen siirryin verkkaamaan, sillä meillä oli suhteellisen vähän aikaa ennen kuin Pyryn piti olla kouluverryttelyssä (ja tässä vaiheessa Pyry siis veteli rennon letkeästi tarhassa). Verkka oli vähän mielenkiintoinen ensinnäkin kun se oli haimissa (ei mikään älyttömän hyvä hyppypohja) ja toisekseen siellä vähän meni esteiden kanssa miten sattui. Korkeudet kun vaihtelivat välillä harraste - tuttari ja sitten vaan jossain vaiheessa jäivät jonkun korkuiseksi ja kun itsellä ei ollut verkassa apukäsiä oli aina ihan hukassa. Lopulta päätin viimeisenä hyppynä ottaa tuttarin okserin ja hyvin se meni sen, vaikka puomi siitä tulikin. Sillä fiiliksellä ei kun radalle!

Huoh. Se olikin sitten päivän toiseksi surkein osakoe. Kuinka saatan olla näin auttamattoman käsi, että se,  mitä kaikista eniten ollaan tähän mennessä treenattu menee ihan päin ritolaa? Kokoajan ratsastin käsijarru päällä ja etäisyydet ihan typeriksi ja hirveällä paineella kohti 80 senttistä estettä. Otettiin tommoselta miniradalta KOLME puomia, vaikka tuollainen pitäisi mennä vaikka takaperin puhtaasti, sen perusteella miten hyvin ollaan treeneissä hypätty. Mutta ei, ei voi kaikkea vaatia näköjään itseltään (tällä viikolla olikin valmennuksessa siitä puhetta, kun jälleen kerran meni naurettavan hyvin ja puomikaan ei tippunut, että pitää vain ratsastaa niitä ratoja kisoissa, ei siinä muukaan auta.. Eli kisoja, kisoja, kisoja!).





Kyllähän se ketutti saada 12 virhepistettä rataesteiltä. Mutta ei voi taas muuta kun sanoa että ensi kerralla sitten ehkä paremmin.. Nyt ei voi edes treenin puutetta syyttää! Esteradan jälkeen kävelin tovin pihalla ja sen jälkeen laitettiin tamma reippaasti koppikuntoon ja lähdettiin hakemaan Pyryä kotoa. Kotona tehtiin pikainen vaihto, Alli pääsi tarhaan ja Pyry puunauksen jälkeen koppiin. Toisaalta on kyllä todella kiva että asuu näin lähellä, ei tartte hevosten olla koko päivää kopissa, vaan pääsivät tarhailemaan edes hetken päivässä!

Oltiin taas kisapaikalla ihan hyvissä ajoin ja verkassa suunnitelmien mukaan. Taas olin varannut aikaa niin paljon että ehdin hyvin kaiken ja saatiin useat hyvät välikäynnit. Pyry oli verkassa hieman levoton, toisaalta se oli kivan rennohko, mutta kokoajan narskutteli kuolainta ja oli vähän hätäinen. Sain sitä loppuajasta vielä pehmeämmäksi kokoajan ja ennen rataa se pissasi ja kakkasikin, joten suurimmat hädät oli ainakin hoidettu. Sitten ei muuta kun radalle hoitamaan homma kotiin! ratanahan meillä oli Helppo A:2, mikä nyt ei sisältänyt mitään ihmeellisempiä juttuja. Uskoin meidän selviävän urakasta ihan kohtalaisesti, vaikka tuomarointi melko tiukkaa olikin.

Taas jälikäteen videolta katsottuna voitaisiin tahtia hieman hidastaa ja laukka saisi pyöriä paremmin. Lisäksi itse jännitin niin paljon että se söi kaiken lopunkin uskottavuuden meidän tekemisestä. Jostain syystä kamera oli mennyt pois päältä raviohjelman aikaan (mikä oli tosi kiva ja tasainen), joten saatte nyt kouluradan kahtena osana. Ehkä parastakoko radassa oli ensimmäinen pohkeenväistö, sillä se tuntui selkäänkin tosi hyvältä! Tuomarin kommenttejahan en taaskaan tiesä..










Saimme ihan rataan sopivat pisteet kun prosenteiksi haalimme kasaan 59,48%. Ei huono tosiaankaan kaudenaloitus prosenteiksi ja nyt taas videota vilkuilemalla pääsen pitkälle eteenpäin. Meillä muutenkin näitä A:n ratoja on vielä vähän alla, joten sallin itselleni pienen prosenttiheiton näin kouluosuudella. Todella hyvin mielin kuitenkin lähdettiin rataesteille. Sijaluku tässä vaiheessa oli jossain häntäpäässä, 22/36 ja virhepisteiksi muutettuna -60,8 mikä ei myöskään kuulostanut yhtään sen pahemmalta!

Taas palattiin haimi-hallille ja vaihdettiin Pyrylle varusteet. Helpon rataesteet alkoivat vasta klo 13 ja harrasteen maasto alkoi jo klo 14, joten olin pyytänyt että Alli saisi startata aivan luokan viimeisenä, mikä onnistuikin hyvin. Kävin kävelemässä radan, joka oli siis sama kuin tutustumisluokassa. Ihan basic rata, piti vaan pitää hyvä rytmi ja ajatus eteenpäin, kuten valmennuksissa niin kaikki menisi paremmin kuin hyvin. Ilmoittauduinkin heti jonoon että pääsisin mahdollisimman pian radalle ja lähdin verkkailemaan. En ottanut nytkään kun pätkän laukkaa, muutaman pystyn ja okserin. Ajatukset oli ihan hukassa, pohja ei sopinut Pyrylle yhtään ja koko hyppääminen oli niin hankalaa. Ajattelin että se varmasti muuttuu kun päästään haimiin, missä on paljon kimmoisampi ja jämäkömpi pohja.

Ja sitten se päivän surkein  - totaali paska jos niin ääneen sen saa sanoa - suoritus. En vaan oikeasti tiedä mikä on kun ei nyt onnistu rataesteillä ollenkaan. Ensinnäkin Pyry kolautti aivan jokaista puomia. Anteeksi, ei kolauttanutkaan. trippelin se hyppäsi kolauttamatta. Puomit vaan lakosivat edestä kun mennä rymyttiin. Viimeisellä linjalla olin jo ajatus niin hukassa että ratsastin sen niin huonosti, että olisin ansainnut tippua kyydistä. Nyt ei voi kun taputtaa hevosta kaulalle ja sen jälkeen antaa niin iso ja nolo facepalmi omaan naamaan että huh. Koska läväytin meidät ihan läpi viimeisestä okserista, kävin vielä hyppäämässä verkassa kerran okserin mikä meni ihan helposti ja hyvin. Viimeisen linjan otin ihan omalle kontolleni, mutta muuten pitää kyllä keksiä jotain tälle rataesteongelmalle. Radan jokainen puomi olisi voinut tippua sillä sen verran se kolautti. Kaikille. Tällä kertaa se oli "vain" 20 virhepistettä. Huoh. Miksi on kisasta toiseen näin jumalattoman tampio?




Olen kyllä aivan totaalijumissa tämän rataesteongelman kanssa. Valmennuksissa ei puomeja hipaistakkaan, mutta kisoissa jokainen kolahtaa ja saadaan aina jäätäviä virhepistemääriä. Pitää varmaan taas käydä hyppäämässä muutama miniluokka ihan vaan että saan siihen omaan tekemiseen varmuutta ja toivoa että se auttaa sitten isommillakin esteillä. Kävelyn jälkeen pistettiin Pyry koppiin ja lähdettiin tekemään taas kotiin vaihto. Harrasteen maastoradan ehdin kävelemään ennen kuin menin Pyryn kanssa edes kouluverryttelyyn, mutta kyllä se aika juoksemista oli.

Kotona harjasin taas Allin, hokitin, laitoin suojat ja kaiken valmiiksi ja lähdettiin vielä viimeistä osakoetta suorittaman. Alli oli hieman ihmeissään kun taas alettiin varustamaan, vaikka oltiin jo menty vaikka ja mitä. Kymmenennen kerran jälkeen kun olin tarkastanut että kaikki varmasti on, päästiin sitten lähtemään  verkkaa kohti. Oltiin hyvissä ajoin verkassa ja ehdin tekemään tarpeeksi hyppyjä. Alli oli vähän vahva ja tuntui ettei pidätteet mennyt ihan 100% läpi. Verkan kuitenkin edetessä päästiin pikkuhiljaa yhteisymmärrykseen ja radalle lähdettiinkin tosi hyvällä fiiliksellä.

Odotellessa Alli otti ihan lunkisti (se ei vielä ole tainnut oppia miten kivaa siellä maastossa onkaan..) ja kun vihdoin saatiin lähtömerkki, hain sille vain hyvää laukkaa heti ensimmäiselle esteelle. Varmistelin ihan turhaankin matkalla, sillä Alli oli ihan liekeissä! Rata oli melko simppeli ja allille oikein sopiva näin kauden alkajaisiksi. Kaikki esteet se hyppäsi epäröimättä ja veteen se meni niin vauhdikkaasti. Meillä oli kuitenkin vedelle tultaessa niin paljon aikaa, että sen takia tulin vähän rauhallisemmin loppumatkan. Maasto-osuus meni tamman kanssa kuitenkin aivan super hyvin, joten olen aivan innoissani ! Kyllä tästä vielä hyvä maastomopo saadaan!






Alli on kyllä siitä mahtava maastoradalla, että se ihan selkeästi lukitsee esteet ja menee sinne ihan innoissaan. Loppuverkkailun ja kävelemisen jälkeen tamma pääsi traileriin siksi aikaa kun päästiin syömään päivän ensimmäinen ateria.Tässä vaiheessa kello taisikin olla jo lähemmäs puoli viisi. Syötiin siinä nopeasti ateriat ja sen jälkeen äiti meni Karin Herkkua hoitamaan ja me Elsan kanssa käytiin puolijuosten kävelemässä Helpon rata ja sen jälkeen lähdettiin tekemään viimeistä vaihtoa. Kotona taas laitoin Pyrylle suojat ja hokit valmiiksi ja teippasin kaiken, varmistin että kaikki on mukana ja sitten päästiin lähteen viimeisen kerran keskustaan. 

Oltiin perillä hyvissä ajoin, ja voin kyllä sanoa että väsytti. Koko päivä oli juostu ja tehty jotain, joten olin ihan varma etten selviä tästä viimeisestä radasta. Verkassa oltiin taas tosi hyvissä ajoin jayhdessä vaiheessa kilpailua jouduttiin keskeyttämäänkin kun ratsukko oli radalla mennyt kumoon. Verkassa Pyry oli tosi omituinen, vähän hidas ja laiska ja hypyt oli semmoisia mitään sanomattomia. Tosissani mietin siinä verkkailessa, että kai sitä voi sitten radallakin keskeyttää jos siltä näyttää.

No ei tarvinnut enää sitäkään miettiä kun valmistautumaan päästiin. Yhtäkkiä Pyryssä iskeytyi joku virtapiikki ja se ei malttanut, ei sitten yhtään! Koita siinä sitten kolme minuuttia odotella.. Mistään väsymyksestä ei ollut enää tietoakaan ja viimeisen 30 sekunttia se peruutti varmaan kymmenen kertaa ojaan. Kun vihdoin saimme käskyn "ratsasta", ei Pyry oikein itsekkään tiennyt mihin suuntaan se olisi lähtenyt.

Hitto se muuten on hieno..! Vaikka Pyry eroaa Allista selkeästi siinä, että Pyry ei lukitse niin hyvin esteitä vaan se pitä tuoda loppuun asti, silti herra tekee tätä kyllä ihan täydestä sydämestään.  Alku radalla olin jotenkin todella rauhallinen ja otin vähän varman päälle mikä tietenkin kostautui ja vaikka kuinka koitimme kiriä aikaa kiinni lopulta saimme muutaman sekunnin yliaikaa. Viimeisellä vedellä ei todellakaan ollut puhti loppunut vaan pidätteet olivat kadonneet johonkin. Onneksi on noin hieno hevonen mikä hoitaa vaikkei kuski saa ihan täydellisesti takaisin Hieman tosiaan aikaa tuhrautui myös siihen että jouduin ottamaan aina niin ajoissa kiinni, kun Pyryllä tuntui olevan vähän liikaakin virtaa. Mutta kokonaisuuteen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen!







Nyt ei muuta kuin iso tsemppi kohti seuraavia kisoja! Seuraavat kenttäkisat meillä onkin Keravalla kesäkuun alussa, jossa Pyry hyppää helpon ja Alli menee vielä toisen harrasteen. Sitä ennen on luvassa ehkä muutamat muut kisat koulu- ja esteratsastuksen parissa ja sitten olisi yhdet Show näyttelytkin suokkien kanssa. Mutta niistä sitten seuraavissa postauksissa enemmän ;) Postauksen kuvat kuvannut Pilvi Vähämäki. Blogger tökkii ja pahasti, joten pahoittelut asia/kirjoitusvirheistä.

Kommentit

  1. Saako suomenhevosella muuten mennä vaativaa?

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Saa suomenhevosella mennä avoimia va B luokkia, ei niitä nyt roduille ole rajattu. ;)

      Poista
    2. "Ponit ja suomenhevoset eivät saa osallistua vaativiin eikä vaikeisiin avoimiin luokkiin." SRL:n sivuilta koskien kenttäkilpailuja

      Poista
    3. Tuo on vanha sääntö, nykyisellään saa osallistua ja aina saa anottua erikoislupaa :)

      Poista
  3. Noita gopro videoita on kiva kattella kun molemmat hepat on ihan intopiukeena

    VastaaPoista
  4. Näin GoPro-videot jo aiemminkin mutta kylmillä väreillä tätä luin. Aivan ihanaa. Toivon todellakin, että onni on tällä kaudella puolellanne kaikkien terveyden osalta ja kisakaudesta tulee ehjä! :) Tässä oli jo niin hyvä alku, että eikun eteenpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos :) Toivotaan että tänä kautena kaikki sujuisi hyvin!

      Poista
  5. Ihania noi GoPro videot ja ihana kun kehut siun hevosia koko ajan <3 ^_^
    Tsemppiä jatkoon! Sulla on kyllä ihanat hevoset <3 :)

    VastaaPoista
  6. Mitkä turvaliivit sulla on käytössä? :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov