Siirry pääsisältöön

No kyllä minä mieleni pahoitin

Olen ajatellut että ehkä se johtuu syksystä. Se, että jaksaa pahoittaa asioista tai vastoinkäymisistä mielensä. Tai ehkä vaan kuukautiskierto aiheuttaa niin rajuja mielialanvaihteluita että pahoittelen mieleni. Mutta sitten kun niitä asioita tai vastoinkäymisiä - tai miksi niitä ikinä kutsutaankaan - sattuu vähän joka hetki, on ehkä vain todettava olevansa mielensäpahoittaja.

Vaikka olenkin rento, olen myös melko tempperamenttinen ja jollain asteella kilpailuhenkinen. Haluan että asiat sujuvat ja kun tottuu johonkin, muutokset saa aina vastarinnan aikaiseksi. No mistä minä nyt olen tässä lähiaikoina mieleni pahoittanut?

Ensimmäisenä pahoitin mieleni HIHS:in parkkitilanteesta. Ensin meille oli luvattu parkkialue ja 4 päivää ennen ilmoitettiin että meille ei ole parkkialuetta, vaan pysäköinti pitää tehdä omatoimisesti maksulliselle parkille kunhan hevonen on purettu hallille. Ja lähimmälle maksulliselle alueelle oli muutamia kilometrejä. Kyllä minä mieleni pahoitin. MUTTA koska järjestäjä hoisi asian kuitenkin kolme päivää ennen kisoja niin että meille kaikilla AT-kisaajille olikin parkkipaikat hallin läheisyydessä, ihan ilmaiseksi, ilman suurempaa draamaa, minun mielenipahoittaminen meni kirjaimellisesti ohi. Kaikki toimi ja henkilökunta oli mukavaa, ei mitään pahaa sanottavaa!

Hississä verkkailemassa. Miten monta ratsukkoa mahtuu yhteen hissiin?

Toinen mielenipahoitus osui vielä parkkiepisodin kanssa samalle päivälle. Olikohan kyse vain huonosta päivästä vai liekö kaikki päivän huono tuuri saamaan minut pahoittamaan mieleni? Joka tapauksessa, oltiin Miinan kanssa Tuusulassa Match Show näyttelyissä 16.10. Todella kiva paikka, puitteet, palkinnot ja järjestelyt. Miina sai hyvän arvostelun ja "voitti parinsa" saaden punaisen ruusukkeen ja pääsyn BIS-kehään. Poni esiintyi jälleen hyvin, hieman ehkä väsyneen oloinen, mutta muuten hyvällä fiiliksellä. BIS-kehässä ravi vaan parani ja lopulta oltiin 5 parhaan joukossa (josta kolme palkittiin).

Ensinnäkin. Onhan se naurettavaa pahoittaa mielensä leikkimielisistä näyttelyistä. Mutta kuten sanoin, joskus päässä vaan naksahtaa ja tulee paha mieli. Lopulta jäätiin palkinnoitta, vaikka Miinan pari, sinisen saanut BIS kehään nostettu, oli BIS3. Ja hei, olen edelleen sitä mieletä että parimme oli myös hieno, hän on palkintonsa ansainnut. Mutta miksi Miina ei voinut heti saada sinistä, jos kerran pari oli parempi? Ja perustelut tälle oli luokkaa "sulla on nätti poni". Ei meidän tarvitse joka näyttelyissä voittaa (tarviipas), ei tarvitse aina saada ruusukkeita (No kylläpäs), mutta olisi kiva saada perusteluja kysymyksiin ja jotain järkevää linjaa. Kyllä minä mieleni pahoitin.

Pevkeleen nätti ponihan se on. pus.

Viimeisin mielenipahoittaminen liittyy Suomen Ratsastajainliiton yhteistyökumppaniin LähiTapiolaan. Kesälomani jälkeen työni on muuttunut hieman fyysisemmäksi. Ei nyt tavallaan raskaammaksi, mutta kuvioihin on tullut rullakot. Niiden käsittely on ennen kaikkea tekniikkalaji, mutta myös voimasta ei ole haittaa. Kun ne lastataan autoon kolme vierekkäin, ne käännetään ns poikittain. Viimeinen työnnetään kahden keskelle ahtaaseen väliin. Vaikka tekniikka alkaakin olla hallussa, välillä kompensoin käsivoiman puutteessa jalkavoimalla - ja tästä puolestaan on ottanut vuonna 2014 kaatumisessa loukkaantunut jalka itseensä.

Eihän se oikeastaan ole ikinä ollut onnettomuuden jälkeen täysin kunnossa. Polvi on rutissut siihen malliin, että tiedostin viiden vuoden sisään että se kipeytyy. Raskautunut työ kuitenkin nopeuttikin prosessia huomattavasti. Kävin hoitavan lääkärin kautta joka lähetti minut ortopedille. Joka puolestaan sai minut itkemään, sillä jalka kipuilee edelleen samalla tavalla kun reilu kaksi vuotta sitten - tuntuu että lihas muljahtelee ja vihloo. Ortopedi sanoi, että siellä on selkeästi jotain, mutta täytyy mennä magneettikuvien kautta ja katsotaan hoitoa sitten. Pahentunut se on kokoajan, polvi särkee kokoajan paikoillaan ollessa ja reisi vihloo kaikessa ratsastuksesta juoksemiseen saatika pienestä kiertoliikkeestä puhumatta. Ortopedi laittoi maksusitoumuspyynnön LähiTapiolaan (joka siis SRL vakuutusyhtiö) ja tästä piti tulla kahden päivän päästä ilmoitus hyväksymisestä, siitä nopeasti magneettiin ja sitten takaisin ortopedille.

Mutta kun puhumme vakuutusyhtiöstä, eihän kaikki olekaan niin yksinkertaista. Odotin 4 päivää ennen ensimmäistä puhelua LähiTapiolaan. Lupasivat laittaa kiireiseksi. Päivää myöhemmin pyysivät kaikki lausunnut jota jalasta on. Hommasin sekä työterveyden että päivystävän lausunnot ja lähetin ne. Seuraavana päivänä sain puhelun: anomukseni on hylätty. Ja millähän perusteella? Sen takia koska SRL oli ilmoittanut heidän kyselyynsä (olenko ollut vuonna 2014 SRL jäsen) että en ole ollut SRL jäsen vuonna 2014. Anteeksi mutta mitä?! Olen kilpaillut kansallisella tasolla, kansallisissa kenttäratsastuskilpailuissa, miten se on mahdollista ilman jäsenyyttä?! Kehoitin heitä laittamaan kyllä uuden pyynnön että tarkistavat asian ja soitin itsekin SRL. SRL sanoivat että joo, kysyivät olinko minä jäsen minun vanhalla nimelläni! Olen muuttanut sukunimeni yli 7 vuotta sitten, kaikki puhelut ja tiedot LähiTapiolassa on Vilander sukunimellä, miten ihmeessä he ovat keksineet jostain repiä vanhan sukunimen. Soitto LähiTapiolaan ja "he lupasivat vaihtaa sukunimeni oikein" vaikka en ymmärrä edelleenkään mitä vaihdettavaa siinä on kun kaikki paperit ja keskustelut on nykyisellä sukunimelläni. Hämmentävää?

No sitten ajattelin että nythän se sujuu. Ja taas vierähti viikko. Eilen sitten soitin ensin SRL että ovatko he hyväksyneet uuden kyselyn. Kyllä olivat. Huokaisin hieman helpotuksesta, sillä nyt se homma vaikutti etenevän ja muutaman päivän odottelu joka oli muuttunut viikoiksi näytti olevan loppusuoralla. Tai sitten ei. Kun soitin sitten LähiTapiolaan jälleen kysyäkseni miten homma etenee niin vastaus oli jälleen: anomukseni on hylätty. Vakuutusyhtiön lääkärin mielestä jalkani ei voi olla onnettomuudessa loukattu, koska siitä on jo kaksi vuotta aikaa. Ja näin kansio sulkeutui ja muutaman päivän odottelu kääntyi muutaman viikon taisteluksi siitä kuka on oikeassa Vakuutusyhtiö vai hoitavat lääkärit. No, jos tässä vielä montakin kuukautta tapellaan niin kyllähän tuo jalka siihen kuntoon saadaan että pääsee jo työterveyden kautta. Sen jälkeen saavat tapella työnantaja ja SRL siitä kuka maksaa; työnantaja uuttavanhaa vai SRL vanhaauutta.

Ja kyllä, jokainen joka silloin kaksi vuotta sitten kirjoitti että annan toipumisaikaa, te olitte aivan oikeassa! En antanut ja nyt saan maistaa sen katkeran suolaisen hinnan. Taputtakaa siis itseänne olkapäälle ja voitte sanoa "mitä minä sanoin" ja "olisit vain kuunnellut minua". Niin se vaan on että jossain määrin kiltteys ja reippaus kostautuu. Kun ei osaa pysähtyä ja odottaa toipumista. 

Kyllä minä mieleni pahoitin.

Kommentit

  1. Mitä Allille kuuluu ? Onko sulla sitä ikävä `?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allille kuuluu toooosi hyvää! Näin juuri uudet omistajat HIHS:ssä ja kaikki siihen ovat rakastuneet ja on päässyt jo opettamaan omistajaansa laukansaloihin! Meinasi itku tulla kun niin onnellinen olen miten hyvään kotiin se pääsi :) Oikeastaan ei ole ikävä, jonkinlainen kaipaus on ihanaa tammaa, mutta samalla kun tiedän että se on todella hyvässä kodissa, minulla on tosi levollinen olo sen suhteen.

      Ja varmasti kun lähiaikoina käyn sitä katsomassa niin pieni ikävä saataa tulla!

      Poista
  2. Lähitapiolan vakuutus ei korvaa mitään. Sain työtapaturmassa aivovamman ja kolmen eri lääkärin lausuntojen mukaan vamma johtuu tapaturmasta. Kummasti Lähitapiola hylkää silti kerta toisensa jälkeen vakuutuskorvaukset... :( Asialle pitäis tehä jotain, törkeää toimintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, aivan surkea kyllä tuo korvaaminen LähiTapiolalla :(

      Poista
  3. Jotenkin ällöttävä sun asenne nykyään, hirveä voitontahto jopa MÄTSÄREISSÄ! Niihin ei tosiaan tarvitsisi edes pukeutua tuolla tavoin eikä ainakaan olla nokka pystyssä voitonhimoisena. Ne ovat täysin LEIKKIMIELISIÄ. Mene oikeisiin rotunäyttelyihin jos palkinnot ja voitot ovat tärkeintä. Ja tiedän että provosit tässä postauksessa, mutta tätä samaa on ollut havaittavissa aiemminkin, ja kuvia juuri kauhistellut että oletkin juuri sellainen tyyppi joka tulee piiiiikkusen liian tosissaan mätsäreihin (aina niitä on). Luulin ettet olisi sen luontoinen :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti luit myös koko mätsäri kohdan :)

      Ollaan vitsailtukin ihan sikana porukalla kun lähdetään mätsäreihin niin sinnekin mennään aina tosissaan. Siis sillä tavalla, että kyllä sinne pitää kunnolla ja siististi pukeutua, ponit puunataan aivan viimisen päälle, varusteet pestään ja kehässä pyritään esittämään mahdollisimman edustavasti. Nuttura + helmikorvikset on ehdoton (tosin unohdin helmikorvikset tuusulassa, se taisi sen takia mennä pieleen!)!

      Miten mätsäreihin voi mennä liian tosissaan? :D Siis pukeutumisen kanssa. Olen ollut aina sitä mieltä että koskaan, ei koskaan voi ylipukeutua. Olisin omissa mätsäreissäni kävellyt jakkupuku päällä, jos se olisi mitenkään ollut mahdollista - tänä vuonna ei ollut, joten ehkä sitten seuraavalla kerralla.

      Kuten sanoin olein joissain asioissa kilpailuhenkinen ja kun on huomannut että ponissa on laatua, kai sitä jostain toivoo saavansa rusetteja täyttämään tyhjää aukkoa kun ei niitä taidollakaan saa. Mutta kyllä aikalailla väärän kuvan on saanut jos kuvittelee että kuljen nokkapystyssä. Olkoot vaikka kuinka leikkimielistä, yhtä tosissani minä ne otan kun ne lapsetkin ja se ei liene kiellettyä ;)

      Poista
    2. Voitontahto se on se mikä ajaa ihmisiä entistä parempiin sosituksiin, panostamaan lajiin ja olemaan hyviä. Mikäli se sinua ANONYYMI oikein ällöttää, niin miksi ihmeessä luet edes Sennin blogia? Mitä se ANONYYMI sinulta on pois, että Senni uskaltaa aiheesta kirjoittaa ja avoimesti kertoa, miltä hänestä tuntuu? Nutturaa nyt vaan löysemmäkis ja ilon kautta.

      Poista
    3. Mun mielipide tähän ylipukeutumiskysynykseen on se, että oli sitten kyse seurakisoista, mätsäreistä tai vaikka kissanristiäisistä, niin siisti pukeutuminen tai vaikka täysi kilpailuvarustus nutturoineen päivineen on VAIN JA AINOASTAAN kilpailuiden järjestäjän kunnioittamista. Tsiisus, jossain pieruverkkareissako sinne pitäisi mennä? Aika törkeitä kuvia välillä näkee missä näyttelyissä/mätsäreissä hevosten rakennekuvissa näkyy taluttaja likasissa vihreissä ratsastushousuissa ja reikäsessä addun hupparissa. Hyh.

      Poista
  4. Mikset mene oikeisiin rotunäyttelyihin jos ponissa laatua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän on ja oli tarkoitus :) Ei ole vaan päässyt koska on ollut muita kisoja tai esteitä. Ja silti ajattelin myös jatkossa kiertää mätsäreitä, voi minua!

      Poista
  5. Nyt täytyy kyllä sanoa, että mä olin tuolla mätsärissä ja kuulin kun keskustelit tuomarin kanssa. Antoi kyllä mun mielestä monipuolisemman selityksen kun vaan "Nätti poni" ja perusteli että bis-kehässä toinen poni vaan esiintyi paremmin. Ja bis-kehässähän ponit on jo arvioitu rakenteen puolesta ja enää vaikuttaa esiintyminen, yleisilme ja yhteistyö. Kaiken lisäksi mua naurattaa se miten pekka pokkana puolustit sun omaa mätsäriä että se on vasn leikkimielinen kilpa ja nutturat löysällä tullaan ja nyt itse pahotat mielesi mätsärin tuloksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on pakko munkin aiheesta vielä jatkaa kerta kissa on edelleen pöydällä... Senni tiiätkö sä miksi mä tulin sulle sun fb avautumiseen heti asiasta keskustelemaan? Koska mulle tuli KOLME eri ihmistä kertomaan miten olit ihan avoimesti kiukutellut paikanpäällä ja käsitin että olit mm "paiskannut" ponin äidillesi poistuen itse autoon mököttämään. Olin todella utelias ja hämmästynyt, kiinnosti saada kuulla mikä tää homman nimi on. Jos sulla on edelleen tarve arvostella tuomaritoimintaa (tapahtumasta jonka kutsussa luki ensimmäisessä lauseessa "LEIKKIMIELINEN HARJOITUSNÄYTTELY") niin muista toki oma osuutesikin avata vähän rehellisemmin.

      Poista
    2. Rehellinen oli ehkä väärä sana loppuun. Vaihdetaan sen tilalle avoimemmin :).

      Poista
    3. Haha, hippasen liioteltuna moinen koska a. Äiti kehoitti käydä sitä kysymässö ja b. Laitoin ponin ihan itse pois ;)

      Ja huomaa miten ihmiset pahoittaa mielensä tästäkin, sillä itse jo asian yli ja kuten jos ton luki niin kyllähän itsekin sanoin sen olevan naurettavaa :D hassua miten ihmiset lukee sen niin että olisin jotenkin muuten haukkumassa kun ainoastaan mieleni silloin pahoitin ja kuten äitiniki :)

      Kysyin tuomarilta: mitä hän katsoi, miten päätyi tähän ja mikä meillä meni vikaan. Ja totesin hänelle, että valitettavan vakavamielisesti otan nämäkin näyttelyt ja en voinut ymmärtää miksi enkä siihen saanut perustelua joka olisi ollut esimerkiksi "toinen poni juoksi paremmin" tai "sillä oli parempi karisma" vaan vastaus kysymykseen mitä hän katsoi oli liikettä, ja kun kysyin mikä meni siinä meillä vikaan oli ei mikään. Edelleen olen sitä mieltä näyttelystä kun näyttelystä, jos mitään radikaalia ei tapahdu (ontuminen, totaali väsyminen jolloin ei liiku, totaali sekoaminen tai mitä tahansa muuta radikaalia) on hassua että jo kerran voittanut häviää. Oli kyseessä minun tai jonkun muun näyttely. Ja tämä on minun mielipide ja sitäkään en sano pahalla vaan omana näkökantanani. Oli sitten kuinka vakavamielistä :)

      Mutta hienosti liioteltu kun sinulle kerrottu :)

      Poista
    4. Ja vielä "avoimesti kiukutellut". Aina valitetaan kun ei ikinä sanota mitään suoraan paikan päällä ja jos sanoo niin ai että sitten kiukuttelee. Ihana asenne! Olin silloin ärsyyntynyt, mutta kuten sanoin sanoin myös keskustellessa tuomarin kanssa ottavani vakavasti jokaisen kehäesiintymisen. Olin siin siinä kaikkien kuullen aivan rehellinen puhuessani, kysyessäni ja kertoen oman mielipiteeni. Ja ihan naamatusten :)

      Poista
  6. Huoh. Kyllä täällä on näköjään näitä muitakin mielensäpahoittajia liikkeellä. Älä huoli Senni, sielunsiskoja näyttää löytyvän :'D

    VastaaPoista
  7. En jostain syystä saa vastattua tuonne kolmannen anon alle, mutta juuri ja nimenomaan mätsäreissähän pääsee pukeutumaan vähän överinkin siististi, siis sellaisella tavalla mitä virallisissa näyttelyissä voitaisiin katsoa jo vähän kulmien alta :D Ja Sennillähän kuvassa (ja muissakin näkemissäni) yleispätevä siisti näyttelyvaatetus joka olisi paikallaan ihan missä tahansa näyttelyssä, ei millään tavalla ylilyönniksi menevä. Siihen show-meininkiin juuri kuuluu että ponin lisäksi esittäjäkin on vimpan päälle ja saa "näkyä ja esiintyä" ponin rinnalla. Omituinen argumentti, jos nyt ei muissakaan jutuissa ollut paljon pohjaa.

    VastaaPoista
  8. Miksei saisi harmittaa jos ei sijoitu, vaikka kuinka olisi kyse leikkimielisestä kilpailusta? Itse ainakin pidän ruusukkeista ja pokaaleista, joten totta kai niitä on silloin kiva voittaakin. Käyn mätsäreissä koirieni kanssa ja kyllä se harmittaa aikansa, jos tiputaan juuri viime metreillä pois sijoituksilta. Karvas tappio ja tuomarin sen hetkinen mielipide hyväksytään ajan kanssa ja viimeistään sen jälkeen muistetaan myös iloita siitä, että koira käyttäytyi ja esiintyi hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Toki tästä on jo ylipäästy, kunhan halusin sen samaan mielensäpahoitustopaan kirjoittaa. Harmittaa se aina kun tippuu, nyt jotenkin kirpasi normaalia enemmän :D

      Poista
    2. Mun taas ketuttaa ja pahoitan mieleni siitä, mitkä rodut yleensä nyt edes pärjää mätsäreissä.. shettikset, suokit, ponit, alkuperäisrodut. Tuomarit tosi ovat yleensä juuri näiden rotunen asiantuntijoita, mutta jos kilpailussa on mukana hienoliikkeisiä puoliverisiä tippuvat ne pois jo kilpailun alkuvaiheessa. Mielestäni Bis kehään täytyisi päästä laajemmin eri rotujen edustajia ja niistä valita sitten paras.. Terv. Katkera kauniin ja hyvärunkoisen pv:n omistaja! :D

      Poista
    3. Toi on muuten totta! Yhdyn täysin kommenttiisi vaikka näitä alkuperäpuksuttajia omistankin :D

      Poista
  9. I-H-A-N-A blogi! siis tosi hieno :3 liityin heti lukijaksi mutta pakko kysyä että teetko ulkoasuja ilmaiseksi muille? minulla kiinnostaisi tosi paljon!

    www.jellonat.blogspot.fi

    VastaaPoista
  10. LähiTapiola on kyllä yks "mahtava" vakuutusyhtiö.. Itseltäni leikattiin alkuvuodesta polvi, joka kipeytyi vasten tahtoani tapahtuneen jalkautumisen yhteydestä (laukasta täyspysähdys ja 180 astetta ympäri - kiva..) LähiTapiola korvasi vielä ortopedin alkututkimukset ja magneetin, mutta itse leikkausta ei sitten suostutakaan enää korvaamaan, koska heidän mukaansa polvivammani ei ole kyseisessä tapaturmassa aiheutunut. Syynä itselläni oli siis polvessa ollut ylimääräinen "poimu", joka tässä putoamisen yhteydessä on ärtynyt ja tuottanut runsaan määrän tulehduksellista kudosta, mistä taas nivelen napsuminen ja kivut johtuivat. Että juu, olihan tuo poimu synnynäinen mutta se ongelmia aiheuttanut osuus on kyllä oman ymmärrykseni myötä tippumisen seurausta.. Noh, omalla kohdallani oli onneksi sairauskuluvakuutus vielä voimassa, ja leikkaus satiin sieltä korvatuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi herran jumala.. Kyllä osaa olla hankala vakuutusyhtiö :o

      Poista
  11. Ihanaa että joku kertoo näitäkin, ei-niin-hyviä ja super ihania juttuja :D Tsemppiä lääkäri ja kuntoutusrumbaan, eiköhän siitä vielä hyvä tule!

    VastaaPoista
  12. Siis mää en vaan ymmärrä miten Lähi Tapiola saa aina kääntää tämmöset jutut näin. Riepoo ja pahasti se miten ne asiat siellä hoidetaan ja millä perusteilla hylkäämisiä tulee. Arghhh. Siis näitä tällaisia hylkäämis juttuja tulee ihan jatkuvasti esiin tältä yhtiöltä. Pitää vaan toivoa, että itse ei joudu koskaan tuohon tilanteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kanssa tiedä, paljon on kyllä itsekin kuullut :/

      Poista
  13. Tee vaan siitä vakuutuspäätöksestä valitus vakuutuslautakuntaan (nopeampi käsittely kuin kuluttajariitalautakunnassa, mutta silti kuukausia). Ei kannata tuhlata energiaa suoraan vak.yhtiön kanssa tappelemiseen.
    Tarvitset vahvan lausunnon erikoislääkäriltä (mielellään kahdelta), että nykyiset oireet johtuvat kaikella todennäköisyydellä vanhasta vammasta.
    Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään soittelin lääkärin kanssa ja piti vielä vakuutusyhtiöstä kysäistä että mikä se tarkka hylkäyspäätös nyt olikaan niin LähiTapiolassa onkin nyt laitettu se uudelleen käsittelyyn? Hämmentävää edelleen :D

      Poista
  14. Mä ja Muuli oltais oltu ko mätsäreissä jos mulla ei olis ollu siinä kohtaa aikaisemmin sovittua menoa. Tieto mätsäreistä tuli nimittäin kovin myöhään. Mietin juuri että mitä jos oltais oltu vastakkain ja muuli olis voittanu. mieti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täh, no mitähän siitä, sillon muuli ois ollu meitin ponia parempi ja sillä sipuli? :D

      Poista
  15. Rullakot on ihan helvetistä. :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov