Siirry pääsisältöön

Ihana palata satulaan

HUH. Se on ihan ensimmäisenä mielessä. Ja toisena on hirveä kirjoitusmotivaatio, mutta minulla ei vieläkään ole omaa konetta (veronpalautuksia odotellessa, jos sieltä liikenisi uuteen koneeseen rahat..) joten en ole päässyt purkamaan tätä kaikkea intoa. Postattavaa on ja paljon! Luvassa myös vieraskynäilijän huippukivoja tekstejä, joten nyt jos koskaan kannattaa pysyä kuulolla ;)

Mutta mitäs tässä nyt on lähiaikoina tapahtunutkaan? Sain kun sainkin taisteltua lähitapiolasta itselleni magneetin lantioon ja polven magneetin kustansin itse. Olihan se miltein 300€, mutta pääasia on se, että paikat saadaan kuntoon. Onneksi ei kuitenkaan leikkauksia vaativia juttuja ollut, vaan tulehdus kiusaa. Polveni pronatoi (eli sitä käyttäessä se vääntyy sivulle) joka rasittaa lantiota/lähentäjää niin että jalka kipeytyy. Tämä siis johtuu siitä onnettomuudesta, mutta sitä ei vain oltu korjattu fysioterapiassa, joten sain lähetteen sinne. En ole sitä vielä ehtinyt käyttämään, mutta pitää kuitenkin ehtiä siellä käymään. Polvessa on myös rustovauriota onnettomuuden jäljiltä, mutta tämän ei rutinaa kummempaa haittaa pitäisi aiheuttaa. Onneksi nämä tarkistettiin, sillä nyt voin huoletta alkaa treenaamaan jalkaa kuntoon pelkäämättä että se menee huonommaksi!

Viime viikolla sitten olinkin taas koko viikon töissä, eli hommasin hevosille liikuttajia ja jumitin itse kotona viikon. Autoni on tällä hetkellä rikki, joten tässä on nyt pientä säätämistä että saa kaikki hoidettua. Koska olin viikon kotona, päätin sitten käyttää sitä hyväkseni ja kävinkin uimassa muutamana päivänä ja pitkästä aikaa bodypumpissa! Harrastin pumppia tuossa 5-6 vuotta sitten aktiivisesti, mutta kaiken kiireen ja kavereiden lopettaessa se jäi. Torstain tunnin jälkeen muistin miksi sitä harrastin. Aivan super kivaa! Pakkohan sitä oli kymppikortti jälleen ostaa, kun polvi kesti erinoimaisesti koko tunnin! Ihanaa päästä taas treenaamaan muutenkin, nyt kun on kuitenkin "vapaata tallilta" töiden takia. 

Tänään pääsinkin vihdoin taas satulaan! Menin ensin Herkun luokse. Sitä on nyt ajettu niin paljon että lähdin ihan maastoon ratsastelemaan. Herkku oli hoitaessa tosi kiltti ja kaikki menikin hyvin. Selkään noustessa seisoi hienosti, mutta pihasta läheteminen olikin tänään jotenkin hankalaa. Ja kun sitten piti kääntyä polulle mistä pääsee hevosreiteille, veti ori ihan ranttaliksi. Ei meinattu sitten millään päästä eteenpäin, pompittiin ja käännyttiin kokoajan ympäri. Kerran se ketku sitten yllättikin ja tulla muksahdin alas. Ei muuta kun uudestaan selkään ja eteenpäin.

Ensimmäiset puolisen kilometriä se sitten sitä harjotti. Jarrut kiinni, täyskäännös ja toiseen suuntaan. Ennen hevospolulle pääsemistä meinasin uudestaan jalkautua kun se pukitti ja kääntyi. Pysyin kuitenkin kyydissä ja sitkeästi ohjasin sen aina uudestaan reitille. Lopulta kun päästiin sinne, ei mitään! Kaikki meni superhyvin ja Herkku paineli korvat tötteröllä eteenpäin. Jälkeenpäin kuulin että se oli edellisenä päivänä tehnyt saman kärryillä.. Oppii kyllä nopeasti nuo nuoret millä pääsee hommista eroon ja jantterin tiputettua kyydistä. (huom. molemmilla kerroilla lenkkiä jatkettiin ja se sujui erinomaisesti alku vaikeuksien jälkeen)

 Herkku marraskuun alussa

Kun sitten oltiin päästy maastosta ja olin hoitanut Herkun lähdin liikuttamaan vielä Pyryä. Mentiin kentällä ihan kevyesti askeleet läpi, mutta kuitenkin niin, että se kuunteli kaiken mitä pyysin. Ai että se vaan on niin kiva! Se teki ihan super hyvällä moodilla töitä ja tuli tosi hyvä mieli ratsastelusta. Vaikka sekin oli vain semmoista ympyrähölkkää niin en voinut kun hymyillä. Mulla on vaan niin mahtavat hevoset että!
 
Ensi viikolla taas olen pitkässä vuorossa ja en pääse vasta kun keskiviikkona ratsastamaan. Silloin yritän mennä taas molemmilla ja jos ehdin niin ponit liikuttaa. Perjantaina jos saan kyydin aikasemmin kotiin niin pääsen taas ratsastamaan. Ja viikonloppuna sitten onkin Karin valmennukset! Jee, vihdoinkin päästään taas hyppäämään! Ei olla HIHSin jälkeen hypätty, kun on ollut aikamoista kiirettä. Huomenna lähdetäänkin Lahteen Blogiexpoon, sillä lupasin siellä pitää jonkinlaista grafiikkapajaa. Huh, saa nähdä mitä siitäkin tulee ;)


Onko lukijoita tulossa huomenna Lahteen Blogiexpoon?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov