Kun voisi haljeta ylpeydestä!

Kaikki postauksen kuvat kuvannut Mirella Ruotsalainen / hertjekker.net, kiitos!

Viikon verran ehdin jännittämään nuorison ensimmäistä näyttäytymistä pienissä Match Show näyttelyissä Sastamalassa. Nyt kun näyttelyt ovat takana, en voi olla kuin ylpeä minun nuorikoistani. Pyryn kamalan sähläkäyttäytymiseen tottuneena olen todella iloinen, innoissani ja ylpeä siitä miten 2-vuotias ori ja 3-vuotias puskista ilmestynyt tamma käyttäytyi jännittävässä tilanteessa. Tekisi mieli vain ylistää niitä - ja sitä tämä postaus varmasti onkin täynnä!

Ensimmäinen suunnitelma oli ottaa mukaan Miina, Alli ja Herkku. Kun Alli alkoi ontumaan, jäi jäljelle herra oripoika ja nuori neiti. Ensin ajateltiin pitäytyä suunnitelmassa kuskata nämä eri autoissa, mutta koska matka oli kuitenkin sen verran pitkä, päätettiin testata mitä nuoriso tuumaa keskenään matkustamisesta. Toisaalta sen pitäisi olla mukavampaa molemmille kun saa seuraa, mutta pitää tietenkin muistaa että kun toinen on ori ja toinen tamma voi se olla hankalampaa. Tosin pikkuisiahan ne molemmat vasta on.

Kotona aamulla heräsin sopivasti 48 minuuttia myöhässä ja juoksin heti suihkuun. Siitä vaatteet päälle ja aamutalliin. Muut hevoset pääsivät pihalle, muuta Miina harjattiin vielä suurimmista hampuista ja pistettiin traileriiin. Hienosti meni sinnekin, ensimmäisellä kerralla piti hieman kokeilla voiko traikun ohi kävellä, mutta toisella kipiteltiin suoraan sisälle. Sitten vain matka kohti keskustaa hakemaan Herkkua. 

Onneksi Herkku ei ollut yön aikana kamalasti itseään pihalla likastanut (tai sitten se, että upotin sen showshineen auttoi eikä lika tarttunut hah) joten nopea harjaus ja läpitsekkaus riitti tallilla. Hieman herra hämmästeli kun kolme ihmistä pyöri ympärillä harjaamassa ja tuustamassa. Sitten vain riimun vaihto ja traikkuun! Herkku käveli hieman ihmeissään kerrasta traileriin, kun piti jäädä ihmettelemään mikä tuo musta karvamöykky on. Hetken nuuskittiin ja sitten alettiin syömään heiniä. Ei tullut edes yhtäkään kiljahdusta tai hörähdystä. Helpottuneena päästiin lähtemään matkaan.

Koko matkan nuoriso matkusti aivan super nätisti ja perillä odottivat hipihiljaa kunnes otettiin ne alas. Suitset sai laittaa hyvin trailerissa ja kaikki oli tosi helppoa. Ainut että Miina ei uskaltanut peruuttaa traikusta pois, joten siinä oli hieman harjoittelemista. Lopulta kuitenkin molemmat hepat saatiin alas ja huitastua vielä yhdellä harjalla. Sitten lähdettiin kohti kenttää, ensimmäisenä mentäisiin Herkun kanssa ja sitten Miinan.

Herkun kanssa ehdittiin ottaa myös tiellä pari kertaa ravia edes takas. Hieman se oli jännittynyt ja ravi nousi vain ylös ja ei ollut tarpeeksi eteen. Parin kerran jälkeen se hieman rentoutui, mutta piti sitä vähän pörhistellä kaikille. Varsinkin kun päästiin kentälle ja siellä oli toinen ori, niin piti sille pikkaisen höristä. Mutta muuta se ei sitten tehnytkään, ei rynninyt tai mitään. Ja aika pian päästiin sitten jo kehään.

Meidän luokassa oli lisäksemme issikkatamma ja shetlanninponitamma. Me aloitettiin luokka. Ensin seistiin nätisti tuomarin edessä ja sen jälkeen mentiin käynnissä pois päin tuomarista ja sitten ravissa takaisin ja siitä kaarrettiin isolle ympyrälle. Ensimmäinen suora meni hyvin, mutta kun piti kaartaa, Herkku hieman puski päälle ja lisäksi issikka tamma asteli suoraan eteen. Onneksi on tälläinen ylikiltti ori, joka vain hämmentyneenä stoppasi. Sen jälkeen se oli niin pihalla että meni hetki saada se takaisin raviin. Sitten lennokkaasti ympyrä ja taas hienosti takaisin seisomaan!

Luokassa sijoituttiin toiselle sijalle ja saatiin sininen nauha. Tuomari ei muuten kommentoinut mitään (mikä oli sinänsä harmi, koska olisin molemmista nuorista halunnut kuulla jotain), mutta sanoi Herkun olevan vähän huonossa vaiheessa. Ja tottahan se on. Se tekee kasvupyrähdystä minkä johdosta tuntuu ettei mikään ruoka jää kylkiin kiinni. No, mutta kyllä se tästä sitten taas lähtee paisumaan kun saadaan pyrähdys ohi!

Tässä vaiheessa vaihdoin itselleni Miinan ja otin kentällä vähän ravia. Miina toimi ihan kivasti ja oltiinkin meidän luokassa ainoat osallistujat. Sitä suuremmalla syyllä jäin hieman kaipailemaan kommentteja, mutta eiköhän niitä tulevissa kisoissa tulla saamaan. Miina esiintyi aivan superhienosti, se oikein esitteli itseään. Raviakin mentiin nätisti ja sen jälkeen taas seistiin ilman mitään ongelmia.

Luokan ainoana Miina sai tietenkin luokkavoittaja pokaalin ja lisäksi punaisen nauhan. Heti Miinan kehän jälkeen alkoivat nauhakehät, mistä pääsi kaksi punaisten parasta Paras Nuori-kehään ja kaksi sinisten parasta. Sinänsä oli hyvä että molemmat saivat eriväriset nauhat niin pääsin helpommin esittämään ne. Ensin meni punaiset, missä ensin käveltiin ympyrällä ja sen jälkeen juostiin yksitellen. Miina ei päässyt enää punaisten kehässä jatkoon, mutta silti se sai minulta tosi paljon kehuja kun se käyttäytyi niin mallikkaasti!

Sitten alkoi sinisten kehä, missä oltiin Herkun kanssa. Samalla tavalla ensin käveltiin kierroksen verran ja sen jälkeen esitettin yksittäin ravi. Herkusta alkoi hieman näkemään ettei se enää jaksanut esittää niin hienoa ravia kun mitä sillä oikeasti on. Sai vähän jo pyytää reilummin liikkumaan. Lopulta oltiin kuitenkin sinisten kehästä jatkossa ja päästiin parhaan nuoren kehään. Sieltä sitten molemmat punaisen saaneet saivat kuitenkin Parhaan Nuoren ja Reserve Nuoren palkinnot. Mutta silti aivan uskomattoman hienosti herran ensimmäiseksi näyttäytymiseksi.

Olen niin haljeta ylpeydestä! Molemmat nuoret olivat aivan uskomattoman hienosti. Sillä välin kuin Miinakin oli kehässä Herkku vaan seisoi näisti äitin ja Karin kanssa kentän vierellä. Yhtään eivät huudelleet toisilleen tai mitään. Ja jaksoivat hienosti vaikka Herkullakin alkoi pieni väsymys näkymään. Ei muuten moni uskonut kun sanoin että on kyllä kaksi vuotiaalla orilla pitkä pinna. Hetken miettivät ja kysyivät uudestaan että niin onko se ori. Oi kyllä on! Ihan maailman paras sellainen!

Mirella otti vielä meidän molemmista hevosista muistoksi ihanat kuvat kehän ulkopuolella. Nyt vaan isolla tsempillä kohti 29. päivän varsanäyttelyitä! Miina varmaan pääsee seuraavan kerran esittäytymään rotunäyttelyissä lokakuussa. Näiden kanssa on kyllä niin kiva touhuta..!

sh-o Häyrilän Herkules "Herkku"

shet-t Serpentine's Wilhelmiina "Miina"¨

Miltä nuoriso lukijoiden mielestä näyttää?