2. syyskuuta 2015

Missä menee nuoriso?

Tätä kysytään jatkuvasti ja tiedän että se kiinnostaa teitä. Sen takia päätinkin jo ennen kun tein kysymyspostauksen kirjoittaa hieman nuorison kuulumisia. Sekin on kuitenkin vain venähtänyt, joten ehdin jo kysymyspostauksen julkaista. Lisäksi olen odottanut hetkeä että saisin Herkku-herrasta edes jotain materiaalia. Ikinä en vain muista kameraa ottaa mukaan..


Minulta tosiaan kysytään paljon Miinan ja Herkun kuulumisista. Tai pikemminkin siitä miksen kirjoita niistä. Tähän on ehkä enemmänkin pieniä syitä, mutta tässä postauksessa ajattelin teille hieman selventää tilannetta. Myönnettäköön, että ennen Keravan kisoja sain aivan upeita kuvia Pilviltä Miina-ponista, mutten vain ikinä ehtinyt - ja myöhemmin enää jaksanut - niitä julkaista. Nyt on kuitenkin aika ainakin muutama kuva ponistakin laittaa esille!

Aloitetaan ihan sillä, miksei näistä kahdesta (tai itseasiassa kolmesta, koska myös Mollasta on harmittavan harvoin juttua) ole enempää asiaa blogissa. Ensimmäisenä voisin tietenkin mainita molempien hevosten nuoren iän. Miina on 3-vuotias ja Herkku 2-vuotias. Tietenkin molempien kanssa pitää touhuilla vaikka ja mitä, mutta se tuleeko siitä kaikesta kirjoitettua mitään on toinen asia. Tosin Miinakin on nyt hieman taas vain möllötellyt tarhassa ja odottaa valjaita ja myöhemmin kärryjä. Eiköhän kohta pian päästä vauhtiin senkin kanssa.

Toisena melko merkittävänä asiana voisin nostaa esille sen, etten ole osallinen kummankaan hevosen ostoon tai omistamiseen. Miina kuuluu isäpuolelleni ja Herkku on isäpuoleni, äitini, kummisetäni ja hänen vaimonsa hevonen. Olen siis käytännössä "pessyt käteni" näiden hevosten vastuusta, ilmoittamalla hoitavani 110% omat hevoseni (Pyry ja Alli), parhaani mukaan Mollan ja ehtiessäni Miinan ja Herkun. Voidaan siis sanoa että prioriteettilistalla tämä nuorisojengi on vasta häntäpäässä. Ihan vain siitä syystä, että minun pitää joskus ehtiä nukkumaankin!

Voidaan siis summata tämä melko lyhyesti näin: Molemmat hevoset tulevat silloin tällöin esiintymään blogissa. Silloin kun olen itse enemmän mukana, ne käyvät kilpailemassa tai niillä tehdään jotain. Tällä hetkellä kuitenkin Herkun pääliikutus on äitini hoidettavana (joka tarkoittaa että äiti pitää huolen siitä että se liikutetaan), minä toimin vain herran kanssa takapiruna ja käyn sitä ajan sallimissa rajoissa liikuttamassa. Tietenkin sitten parin vuoden päästä laitetaan satula selkään niin tietenkin voi tulla enemmänkin asiaa herrasta - vaikka edelleen korostan että hänestä tulee ravuri.




Mutta tosiaan, voisihan niitä kuulumisia kuitenkin vähän kertoa! Miina sai viettääkin melko reippaan kesän kun tallityttö-Jenna touhuili sen kanssa melkein joka päivä. Kävivät kävelyllä, totuttelivat suitsiin, hyppelivät kavaletteja.. Mitä kaikkea ikinä sen kanssa keksikään tehdä. Aluksi Miina ei ymmärtänyt yhtään mitä ihmettä kavaletit ovat ja pitäisikö niiden yli hypätäkin.. Mutta melko nopeasti se tajusi koko homman ja mennä pomppi vaikka kuinka hyvin. Tietenkin koulujen alkaessa Jenna joutui jäämään pienelle breikille, mutta toivottavasti saadaan taas pian liikutusapua. Ja Miinalle on tulossa aivan pian valjaat joten päästään sitten touhuilemaan pikkuneidin kanssa enempi! Pitäisi koittaa metsästää jotain mätsäreitä tai poninäyttelyitä sille, että saisi sitä hieman näytteille. Ensi vuonna sitten enemmän kehiä kiertämään ;)

Mutta se Miinasta ja sitten herra Herkkuun. Herkku muutti tosiaan tuossa muutama viikonloppu takaperin Ypäjän keskustan liepeille. Oli ihana saada herra lähelle ja tietää että se on hyvässä hoidossa. Viime viikon tiistaina sen kanssa käytiin klinikalla tekemässä vielä tarkempi tutkimus, kuvattiin vielä yksi jalka ja katsottiin yleisilmettä ja muuta. Kaikki oli edelleen erinomaisesti, joten annettiin rokotus ja tällä viikolla se madotettiin. Eilen päästiin katsomaan taas herraa paremmin, viikonloppunakin käytiin harjailemassa, mutta koska satoi - ja oli perheen pienimpiä sillon mukana - emme tehneet sen enempää. Eilen pyörittelin sitä hieman liinassa että se sai liikuntaa ja käytiin ihan vain pikkuisen kävelemässä tiellä. Pitää tässä joku päivä mennä sen kanssa kiipeilemään, tekisi sille tosi hyvää - kuten myös plösähtäneelle allekirjoittaneelle!


Jälleen näyttävää puhelinlaatua. Joka tapauksessa jonkinlaista parempaa kuvaa pitäisi siitä saada ja koska unohdin muistikortin kotiin, saa tämä kelvata. Hekkarin iso pää sillä on ja takakorkeuttakin niin reilusti, että melkoisen isoksi siitä odotetaan kasvavan. Onhan herra tosiaan vasta 2 vuotias! On kyllä maailman fiksuin ori, käyttäytyy niin hyvin ja kunnioittaa todella ihmistä. Matolääkkeenkin otti suuhun sen enempää kiukuttelematta. Kengittäessä käyttäytyi myös hyvin. Ei siis ole vielä löytynyt mitään suurempaa probleemaa herran kanssa, ja toivottavasti ei löydykkään.

Herkulla on seuraava näytön paikka 29.9. kun mennään sen kanssa varsanäyttelyihin Ypäjälle. Ei odoteta mitään mainetta, mutta on aina kiva kuulla kommenttia. Sitä ennen pitää ehtiä käymään harjoittelemassa paljon seisomista. Meinaa olla kuitenkin sen verran vauva ettei malta pysyä hetkeäkään paikoillaan. Ihana se on! ♥

Mutta toivottavasti tämä edes hieman selvensi, miksei ainakaan usein kuulu kuulumisia. Tosiaan muistetaan ne nuoret iät ja se että olen käteni pessyt vakituisen liikuttajan roolista ja päävastuusta. Olen vain tälläinen takapiru näiden kanssa - ja stressaan tietenkin silti niitä kuin omiani ;)

4 kommenttia:

  1. Herkku on kyllä kivan näköinen ja näyttää asustelevan meidän naapurissa :D

    VastaaPoista
  2. Ponin ja Pyryn yhteiskävelykuva on söpöintä ikinä <3

    VastaaPoista