Siirry pääsisältöön

We are the Champions

Kisakausi. Se on sellainen asia mitä vuodessa aina odotan. Kun se syksyllä loppuu sitä jää innoissaan odottamaan. Mutta kun on sen aika.. Haluanko aloittaa sitä? Miksi kisoissa aina epäonnistuu? Miksi mennä sinne mokailemaan?

Tämä vuosi alkoi poikkeuksellisen aikaisin. Viime vuonna kausi aloitettiin Pyryn kanssa huhtikuussa ja Allin kanssa joskus heinäkuussa. Tänä vuonna tein poikkeuksen ja otin jopa pienoisen haasteen; ilmoitin itseni Pyryn kanssa Amateur Tourille. Alunperin oli kyllä ollut puhetta äitin kanssa siitä, mutta kun sitten huomasin, että Arctic Showssa olisi 100 cm luokassa samalla bonusluokka Amateur Touriin josta pääsee siis suoraan finaaliin, olin varma että nyt tai ei koskaan. Raotin siis rahapussiani, maksoin kaikki luvat, sarjamaksun Amateur Touriin ja ilmoitin itseni kisoihin. Se ei pelaa joka pelkää, jos ei koita ei voita ja muita yhtä kliseisiä sanontoja.

Lauantai aamuna heräsin hyvissä ajoin jo hieman ennen kuutta, vaikka luokka alkoi vasta 10.30. Söin rauhassa aamiaista kelloradion soittaessa omia biisejään Novalla. Istuin sängyllä ja maksoin pankissa laskuja ja sen jälkeen suljin läppärin. Kävelin kelloradiolle sammuttaakseni ja sen pysähdyin kuuntelemaan kuinka radiossa soi Queenin We are the champions. Hymy nousi väkisin kasvoille, puristin päätäni kuin poistaakseni hauskan ajatuksen päästäni ja lähdin tallille. 



but we are the champions, my friends

Kotona hoidin aamutallin ja laitoin hevoset pihalle, siivosin tallin, pakkasin viimiset tavarat. Käsin sisällä vielä syömässä lisää (koska syöminen on kivaa) ja siitä talliin ja kisoihin. Perillä hyvissä ajoin jolloin ehdin kävelemään juuri radan. Starttivuoro oli vasta toiseksi viimeisenä.

Rata oli ihan kiva. Uusinnassa esteitä hypättiin vain toiseen suuntaan, joten pari kertaa joutui kertaamaan että mihin päin pitää kääntyä kun yhdeltä esteeltä käännyttiin erisuuntiin eri kerroilla. Minulla oli suunnitelma. Koska tämä oli nyt melkein puolen vuoden jälkeen ensimmäinen kisa, tiesin että nyt otetaan sen mukaan miltä tuntuu. Koska luokassa ratsastettiin myös ensimmäisessä vaiheessa Amateur Tour bonusluokka taitoarvostelulla ajattelin vain että kunhan päästäisiin läpi. Voi että, parempaa oli luvassa.

Verkassa olin vähän hukassa. Puolen vuoden tauon jälkeen kaikki palikat oli vähän miten sattui. Pyry oli tosi kiva ratsastaa, liikkui ja kuunteli. Ainut että se oli puomeissa kovin kiinni, otti puomeja verkassa, kolautteli. Kari oli siinä verkassa sitten Pauliinaa auttamassa ja otti minullekin pari estettä. Pari hassua, helppoa ohjetta ja skädäm, ei lähelläkään puomeja, pitää vain muistaa laukata tarpeeksi. Kari sanoi että ei täällä kannata miettiä ruusuketta - olihan siellä toki paljon poneja ja puoliverisiä, olimme luokan ainoa suomenhevonen.

Radalle odottelemaan, fiilis oli hyvä, luottavainen. Naureskelin päässäni We are the Championia. Kaikki oli aamulla mennyt niin hyvin, niin kevyesti. Lähtömerkki, hyvä laukka ja kohti ensimmäistä estettä. Toiselle esteelle rohkaistuin liikaa ratsastamaan rohkeasti kauempaan paikkaan jonka takia laukka kaarteessa hävisi. Ei siis sen rohkean ratsastuksen takia, vaan pelästyin itse hieman ratkaisuani ja laukka taas valahti hitaammaksi. Kolahti. Skarppasin neloselle. Kolahti. Hengittelin rauhassa, koitin keskittyä kolinasta huolimatta, päätin etten katso taakse. vitonen oli sarja. kolisi, kolisi. Sitten hieman jo puuskahdin selässä Pyrylle että voisihan se edes yrittää olla kolistelematta. kutonen kolisematta, 7 hipaisu. Ei puomeja. Kasi oli perusradan viimeinen ja minulla oli jo päässä suunnitelma. Tämän jälkeen mennään kovaa ja käännytään nopeasti - kunhan vaan se pysyy kannattimilla.








Jos minulta olisi siinä tilanteessa kysytty mitä ajattelin kuin tajusin pääseväni uusintaan, olisin vastannut että en tiedä. Sillä minulla ei ollut pienintäkään aavistusta mitä teen. Jälkeen päin se mitä ajattelen on, että minulla on uskomaton hevonen. Sen olen tiennyt aina ja monta kertaa sen olen sanonutkin, mutta sanon sen taas. Uskomaton hevonen. Taas uusinnasta nähtiin miten se taistelee, miten me taistellaan, yhdessä, toistemme kanssa. Narut valui käsistä ja sarjalle käännyttiin liiankin hätäisesti, maalissa oltiin voittajina. Kirjaimellisesti, kolme sekunttia toiselle sijalle sijoittunutta nopeampana.




Niin liikkuvaa kuvaa, sitäkö halusitte?
Ja joo, ei tainnut isäpuoli uskaltaa hengittää radan aikana ollenkaan ;)

En mä uskonu jos en heti olis taululle vilkassut että johtoon mentiin. Kauden avauskisoissa, 100 cm luokassa, puolen vuoden kisatauon jälkeen, hallikisoissa. Ja vielä tuuriakin oli mukana koska puomit kolisi mutta pysyi ylhäällä. I'm in heaven.

Koska olin toiseksi viimeinen lähtijä, katselin kuin viimeinen kiritti itsensä vielä kolmannelle sijalle ja sen jälkeen pääsimme palkintojen jakoon. Voin sanoa että hymyilytti. Paljon ja hymyilyttää vieläkin. Olen onnellinen, kerrankin onnistui heti, ilman sitä pään seinään hakkaamista. Ehkä se kaikki hyvä tuuri oli sitten tässä, mutta onnistuin kuitenkin. Pyry on paras. Palkinnot saatiin ja kunniakierros laukkailtiin voittajina. Sitten olisi vielä toinen palkintojen jako, mihin pääsivät Amateur Touriin osallistuvat eli mekin. Voittajina. Suora paikka Helsingin finaaleihin. Voi että miten ylpeä ja iloinen olen!




Niin onnellinen

ps. Allikin avasi kisakauden tänään sunnuntaina! Aamulla klo 8 kisattiin opistohallissa pieni 90 cm luokka mihin tamman kanssa ilmottauduin. Tänäkin aamuna kelloradio pärähti soimaan klo 5.20 soittaen minulle ensimmäisenä "we are the champions" biisin. Ironista toisaalta. Tänään ei tullut championeja, kuski oli hukassa verkassa ja radalla. Tosin sanotaan että muutaman puomin jälkeen yhtäkkiä palikat natsasi kohdalleen ja viimeiset esteet olivat super hyviä. Eli ei huono kauden aloitus tammankaan kanssa; sitä paitsi mikä parasta - sentään kauden aloitus!



Kiitos leimallisista kuvista Mirella Ruotsalainen / hertjekker.net, muut Pilvi Vähämäki, ellei toisin mainita.

Kommentit

  1. Aivan mahtavaa! Nyt on alkanut todella monella kausi hienosti! Alkaa tulla itsellekin kuume päästä radoille, etenkin kun tällaisia sinivalkoisia ruusukkeita näkee :D Onneksi olkoon, olette kyllä voittonne ansainneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos ♥ Mullakin tuli ihan semmonen fiilis että haluaa taas enemmän kisoihin kun alkoi näin hyvin! :D

      Poista
  2. Onnea! Upeaa! Linux videosta todella näkee sen, että palaset loksahti paikoilleen

    VastaaPoista
  3. Hyvä te! Tosi hyvältä näytti meno molempien heppojen kanssa! Onnea ja tsemppiä tuleviin kisoihin :)

    VastaaPoista
  4. Paljon onnea voitosta! Todella hieno uusintarata (niinkuin rata kyllä muutenkin!), nopeat käännökset ja silti niin siistin näköistä menoa! :-) Sama tatsi sitten lokakuussa HIHS:ssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi kiitos! ♥ Mulla oli radalla ihan semmonen fiilis että tää ei voi kovin kaunista katteltavaa olla, mutta onneks ei videolla näyttänyt ihan niin pahalta :D Valmentajakin totes, että ei muuta kun kerätään voimia ja mennään voittamaan HIHSiin ;)

      Poista
  5. Onnittelut voittajalle! Hyvännäköistä menoa jo heti kauden alussa :)

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia ja todella hyvän näköistä menoa! Ja tietenkin paljon onnea voittajalle! :)

    http://annasiipienkuljettaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea, hieno aloitus kaudelle! :)

    VastaaPoista
  8. vuhuuu, loistavaa!!! Huippusuoritus!!!:)

    VastaaPoista
  9. "Hyvä hyppäs senki" :D Paljon onnea voittajalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha, joo toi kommentti viittaa siihen kun siellä alla oli vesimatto ja meillä on ollut pieni vesimatto ongelma ja mulla ei ollut kannuksiakaan ollenkaan niin oltiin ihan varmoja että se jättää radan siihen :D Mutta kuinkas kävikään, im so proud ♥ kiitoksia :)

      Poista
  10. Perusrata Pyryn kanssa näytti varsin hyvältä vaikka kolisikin mutta joskus vaan kolisee :D Isäs kommentti radan aikana oli kanssa mahtava :D Uusinnassa kunhan vaan narut pysyy kädessä niin hyvin te pärjäätte!! Onnea!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mää sanoinkin tosiaan Pyrylle vitosen jälkeen et ihan tosi koita nyt vähän nostella niitä jalkoja :D Kyl se sit jakso kutoselle nostaa ja seiska taas kolahti :'D Uusinnassa jäin siellä sarjan ekalla vähän jälkeen niin ohjat valahti ja olin niin ulapalla etten ees tajunnu kerätä niitä.. Kiitos! :)

      Poista
  11. Onnittelut, tosi hieno juttu :) Pyryn kanssa rata meno näytti hyvältä, vaikka teillä kävikin aika tuuri kun puomit eivät tulleet alas kun niin kolisi :)
    Allin kanssa meno ei ollut omaan silmään niin kivan näköistä. Huomasin heti että istut etukenossa. Saako alli sut siihen asentoon vai onko tarkoituksella? Itsellä sitä ongelmaa että hepat helposti saavat kiskottua mut etukenoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) Joo tuuriahan siinä olikin ja se tässä koko jutussa onkin hauskinta, sillä mulla on oikeesti niiiin surkee tuuri, että yleensä ihan vaan hipasustakin lentää kaikki puomit veks :D Nojaa, Allin kanssa oli kyllä ihan perussiistiä, alkurata nyt oli vähän hakemista mutta ihan hienosti sieltä sarjan jälkeen skarpattiin. Onhan se vahva ja jännitän sitä huomattavasti enemmän kuin Pyryä, kisakilometrejähän meillä on naurettavan vähän sairasteluiden takia :) Ja olen ihan luonnostaan tuollainen etukönöttäjä, ei sen hevosen tarvi edes vetää siihen, mutta jännitys tekee siitä vielä pahemman...

      Poista
  12. On tuo Pyry vain mahtava ja niin ketterä :) <3 Hieno aloitus kaudelle! Allinkin kanssa näyttää hieman parantuneen meno, vaikkei aivan kyllä Pyryn tasolle ylläkään. Onko koskaan käynyt mielessä kokeilla Allin kanssa vaikka jotain muuta lajia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyry on paras ♥ Eikä mikään ihme ettei yllä samalle tasolle, Pyry kuitenkin ollut kohta 5 vuotta ja alli 2,5 vuotta ja siitä suurimman osan saikulla joten kisakilometrejä on ehtinyt kertymään tosi vähän ja jännitän sitä vielä kovasti :D En nyt tiedä miksi pitäisi radikaalisti lajia alkaa vaihtamaan, pyrin kuitenkin kilpailemaan monipuolisesti niin koulu, este kuin kenttäkisoissakin. Parhaimmillaan Alli olisi varmaan metikössä rämpiessä, siitä se tykkää vaikka kuinka! :D

      Poista
  13. Wau senni! Ihan huikeeta!!

    VastaaPoista
  14. Toi Pyryn video saa tipan linssiin <3 ihan huikeeta!!!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov