Siirry pääsisältöön

Alisuorittamista

Joku maailmankaikkeudun ihanin suomalainen 

Viime lauantaina oltiin tosiaan Pyryn ja Allin kanssa ihan pienissä koulukilpailuissa Forssassa. Tämä tuli tavallaan todella hyvään paikkaan, sillä nyt vappuna onkin jo ensimmäiset kenttäkisat. Toivotaan kuitenkin että vappuna kouluradat menevät viime lauantaisia ratoja paremmin, sillä kaikki kolme rataa olivat tavalla tai toisella alisuorittamista kaikkien osapuolien osalta.

Itseasiassa kaikki meni niin pieleen kuin voi olla jo heti aamusta. Olin pe-la välisen yön töissä ja pääsin sieltä noin hieman ennen 5 aamulla. Ajattelin etten mene enää nukkumaan, mutta olin aivan poikki, joten pistin itselleni pienen torkun. Harmi vain ettei se 3 herätyskelloa riittänyt vaan heräsin vasta klo 9 kun äiti soitti ja kysyi missä olen. Kun kisat alkoi klo 10, oli sanomattakin selvää että myöhässä oltiin. Onneksi ihana Elsa ja äiti pistivät hepat valmiiksi ja päästiin lähtemään.

Mutta näistä lähtökohdista mentiin kisoihin, juoksin maksamaan ja äiti pisti Elsan kanssa hepat kuntoon. Verkka-aikaa minulle jäi Allin kanssa tajuttoman vähän ja siihen oma stressi päälle siitä ettei ehditty verkkamaan.. Tilanne vain paheni pahenemistaan. 


No rata meni juurikin niin kuin voi tuollaisella verkkamäärällä odottaakin. Oli hyviä ja hyvin huonoja pätkiä radassa. En ollut saanut Allia tarpeeksi jalalle ja varsinkinkuin tässä Helppo C E.B Specialissa on tosi paljon käyntiä ja kaikki se on vaikeaa Allin kanssa. Pisteitä oli paperissa aina vitosesta seiskaan ja lopulta pisteitä kerääntyi 128,5p eli prosentteina se teki 61,190% ja sijoitus luokan puolivälin tienoilla sijalla 5. Loppukommenteissa mainittiin seuraavaa: "Hienoja pätkiä, joissa hevonen rento ja avut hyvin ajoitettuna etenkin laukannostot! Silti jäi jännittynyt ja hieman kiireinen vaikutelma. Laukka olisi saanut olla hieman sujuvampaa. Hyvin ratsastettu :)"





Heti Allin radan jälkeen hyppäsin Pyryn selkään, sillä seuraavassa luokassa oli vain neljä lähtöä, Allin kanssa mentiin ekoina ja Pyryn kanssa vikoina. Piti kuitenkin päästä verkkaamaan Pyryä joten äiti talutti tammaa samalla kun testailin Pyryn asetuksia. Ei hitto. Kaikki se hyvä fiilis ja flow joka kotona on ollut oli poissa. Ei mitään jakoa missään, ja Pyry painoi kädelle ja oli sellainen yliherkkä jalalle ja plaa.. Meinasi tulla uskon puute verryttelyssä kuin mikään ei onnistunut ja piti taas siirtyä takaisin tamman selkään.

Nyt Alli oli jo huomattavasti paremmin vertynyt ja näin ollen koko ratsastaminen oli helpompaa. Radalla oli vielä vähän samoja ongelmia kuin ekassa luokassa, mutta huomattavasti tasaisempi kokonaisuudelta. Ratsastin vain piru vie väärin ihan loppumetreillä ja sen takia saimme -2.. Skaala paperissa oli jälleen 5-7, mutta huomattavasti vähemmän niitä vitosella alkavia. -2 jälkeen pisteitä kerääntyi 142,5p ja prosentteina se teki 61,957%. Argh harmi kun menin ratsastamaan lopun väärin, muuten oltaisiin saatu tästä 62% helposti rikki! Loppukommentti näytti nyt tältä: "Ravi sujuvaa! Hyvä! Hevosen herkkyys ja jännittyneisyys vaikuttaa etenkin käynnissä ja laukassa jää ajoittain liikaa pohkeen taakse". Ja näinhän se olikin!




Allin radan jälkeen heti takaisin Pyryn selkään ja nopeasti lisää verkkaa. En saanut kuitenkaan siihen ihan täydellistä tatsia, joten radalle lähdettiin vähän orvon oloisena. Äiti sanoi ettei se nyt niin pahalta näyttänyt mutta ei hitto se oli niin.. Alisuorittamista. Pystyttäis tekemään huomattavasti siistimpi ja tasaisempi rata mutta ei. No, ei muuta kun lisää treeniä! Paperissa oli yksi 5,5 (temponlisäys, kiireinen), muuten skaala oli aikalailla 6-7. Prosentteja kerääntyi 64,565% ja tällä irtosi sininen ruusuke. Meillä oli voittajan kanssa samat pisteet, mutta voittajan alapisteet oli yhden paremmat, joten sen varjolla jäätiin kakkoseksi ;) Alakommenteissa luki näin: "taitavaa ratsastusta. Panosta vielä enemmän kulmiin, niin että taivutat enemmän ja tasapainoitat hevosta. nyt menee liian "suorin vartaloin". Laukka ajoittain kulmikasta, mutta energistä".




Mutta ei auta itku markkinoilla! Tällä viikolla pitää koittaa ehtiä ottamaan molempien kanssa yksi tuuppailuhetki sunnuntaita silmäillen. Tosin voi olla että venyy sinne viime hetkiin, sillä töissä on hulinaa ja 6-19 päivät vaativat voimia.. Toivotaan että jossain vaiheessa rauhoittuu. Ja vielä Elsalle iso kiitos kaikista kuvista! Ja äidille kun se aina jaksaa mukana pyöriä! Seuraavassa postauksessa sitten sunnuntain estevalmennuksesta. Siihen asti kuulemisiin!:)

Kommentit

  1. Tekstin perusteella odotin jotain 57 % tuloksia, mutta saittehan te ihan hyvät pisteet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, olihan ne ihan hyvät, mutta silti suoritettiin omaa tasoa alempana :D

      Poista
  2. Kuulostipas nuo tuomarikommentit jotenkin positiivisilta, mutta hyödyllisiltä ja tsemppaavilta :) Älä ole liian itsekriittinen, luota siihen, että hyvin se menee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) Ja oli kyllä tosi kivoja kommentteja!

      Poista
  3. Siehän oot melkeinpä pahempi pessimisti kuin minä! :D Oon aina fiiliksellä "ei tästä tuu mitään", kisoissa onneks tsemppaan ja asetan tiettyjä tavoitteita - esimerkiksi nyt oli tavoitteena saada 55% aikuisratsastusmerkistä, mutta pettymys oli kova, kun sain huonommat prosentit kuin ensimmäisestä B-tason radasta... :'D

    Kuvien (ja prosenttien) mukaan teillä meni kuitenkin todella hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha, mutta eikö se niin mene että pessimisti ei ainakaan pety (tosin petyn silti aina..) ;D Kiitos!

      Poista
  4. Ootko koittanut koskaan liikuttaa hevosiasi jollain tapaa kotona jo ennen kisoihin lähtöä? Itse huomautan aina hevoseni lämpimäksi jo kotona, niin ei mene kisoissa niin kauan siihen, että kroppa vertyy vaikka välissä olisikin ollut useampi tunti :) samalla mahdolliset liiat energiat saa päästeltyä ulos jo kotona niin ei tarvitse kisapaikalla välttämättä esittää mitään kevätjuhlaliikkeitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki sitäkin joskus harrastettu, mutta yleensä kun kisapaikalle pitää lähteä niin hyvissä ajoin, ettei jää aikaa kotiliikutukselle. Ja lisäksi kun on jotenkin niin kisapaikkakohtaista ja päivästä riippuvaa millä päällä ne hevoseton niin se on jotenkin hankala aloittaa kotoa :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov