5. heinäkuuta 2017

Kohti uutta nousua?

Olen ainakin kaksi viikkoa suunnitellut blogin kirjoittamista, mutta en tiedä miten aloittaisin. Minulla on ollut paljon kaikkea ja elämä on muuttunut kertaheitolla niin epävarmaksi ja minulla en ole tietoa vielä tulevaisuudesta. Sen tiedän että kaikki arki on muuttunut kerrasta aivan uudeksi ja sen kanssa on vain elettävä. Kuten aijemmin olen sanonut myös blogissa, ei tämä vuosi ole ollut minulle helppo, ja se on heijastunut myös todella paljon harrastukseen. Toivon kuitenkin että tämä alkaisi tästä helpottamaan, kaiken suhteen!


Koska koko touko- ja kesäkuu on ollut todellisuudessa niin hiljainen, päätin että kerään tälläisen tiivistetyn postauksen siitä miten meillä on mennyt ja missä ollaan käyty (lue: mistä minulla on materiaalia). Materiaalia on todellakin paljon, joten valmistautukaa kunnon ryöpytykseen! :)

Kenttäkilpailut 13.5
Huomasin, etten ollut vielä kirjoittanut näistäkään, joten tehdään pieni hyppy taaksepäin. Kausi avattiin suunnitellusti Ypäjällä äitienpäivänä kenttäkilpailuiden merkeissä. Tyypillisesti treeni oli jäänyt pieneksi, mutta hyvällä fiiliksellä lähdettiin. Tehtiinkin yksi parhaimmista kouluradoistamme (siis treenaamatta) ja saatiin hienosti prosentteja 63,8%! Oltiinkin tämän suorituksen jälkeen ihan sijoittuneiden joukossa, mutta rataesteillä 6 esteen jälkeen tapahtui jotain ja otimme 4 puomia matkaan.. Maastoon siis suunnattiin pitämään hauskaa ja se onnistuikin ja tehtiin maasto puhtaasti ja ajassa. Lopputuloksissa oltiin 8/20 kun viisi sijoittui. Voitte vain arvata harmittiko ne puomit sillä hetkellä vielä vähän enemmän..





Match Show näyttelyt Hämeenlinna 20.5.
Seuraavana viikonloppuna suunnattiinkin koko konkkaronkan kanssa Hämeenlinnaan mätsäreihin. Olin jo useampana vuonna halunnut käydä näissä ja nyt vihdoin kun oli "näyttelytähtiä" eli Miina ja Herkku ajattelin että sinne ajeleminen olisikin viisaampaa. Tosin yllätys kävi tälläkin kertaa! Miina pärjäsi hienosti saaden I palkinnon ja oli I palkittujen kehän kolmas! Riia esitti Molla-Muorin erinomaisesti saaden I palkinnon ja ollen paras junioriesittäjä. Herkku puolestaan oli aivan pölvästi ja ei suostunut muuta kun laukkaamaan ja hyppimään pystyyn, mutta sai silti I palkinnon ja oli I palkittujen kehässä toinen. Pyry olikin sitten se päivän yllättäjä, sillä I palkinnon lisäksi oli I palkittujen kehässä ensimmäinen (!!) ja vielä loppukehässä juoksi itselleen BIS3 sijan! Ilman palkintoja ei tosiaan tarvinnut kotiin lähteä ja saatiinkin mm. paljon erilaisia lahjakortteja, magneettisuojat, haavageeliä, finderbylippuja yms. Eli tähän reissuun sopi olla todella tyytyväinen! Kuvat kuvannut Mona Ilmanen ja Susanna Kauranen, kiitos!



3-tason estekilpailut Riihimäellä 25.5
Näimä olivat ne kilpailut missä päätin että nyt riittää. Ei ole normaalia tämän ikäisen ihmisen itkeä ratojen jälkeen surkeuttaan, mutta muun elämän ollessa niin sekaisin tuntui yksi puomikin radalla täysin ylitsepääsemättömältä. Lopulta tuloksissa lukikin 95 cm luokassa 4vp ja 100cm luokassa keskeytetty. Näiden kisojen jälkeen päätin olla kisaamatta koko kesäkuun ja keskittyä enemmän Herkkuun ja raviurheilun ihmeelliseen maailmaan. Käytiin kyllä vielä toukokuussa valmennuksessa katsomassa mikä oli ongelma, mutta kaikki sujui niin hyvin kun vain voi ja mitään ongelmia ei kohdattu. Sen ei tarvitse olla iso vika, kunhan se on päässä - niin taitaa eräs sanonta kuulua. Riihimäen kuvat kuvannut Tanja Ukkonen, kiitos!






Herkku hiittaa
Herkun ensimmäisen kunnon hiitin muistin ja ehdinkin teille jo hehkuttamaan. Juhannukseen asti tehtiinkin niin, että hiitattiin kerta viikossa. Parivaljakko Herkku&Cheri hiittasivat vielä kerran yhdessä ja kerran kävivät metsälenkillä hölkkäämässä ennen kun Cheri lähti uuteen ylläpitokotiin. Hölkkälenkillä meillä oli kypäräkamera mukana, eli jos nyt jotakuta kiinnostaa tsekata tai vaikka olisi vain tylsää niin täältä pesee!


Cherin lähdettyä Herkku teki vielä yhden hiitin Forssassa ennen juhannuslomaa ja kotiin muuttoa. Sen se teki ihan yksikseen ja vielä jarrukärryillä aivan surkeassa säässä ja juoksi silti mukavaa kahta minuuttia. Vaikka tosiaan sään takia rata oli melkoista kuramössöä!





Näin hyvin sujuneen treenijakson jälkeen Herkku tosiaankin ansaitsi laidunlomaa ja niinpä Herkku muutti kotiin ja meidän koko lauma oli koossa! Herkku sai viettää liki viikon vapaata kun se tiputti kenkänsä juuri ennen laitumelle pääsyä ja kun oltiin koko juhannus Härmässä niin Herkku sai sitten olla vapaalla. Kenkä saatiin heti juhannuksen jälkeen ja siitä alettiin katsomaan miten homma etenee. Lähinnä, että onko laidun tai muutto väsyttänyt herraa ja sen mukaan että kuinka jatketaan treenejä. Mitään väsymisen merkkejä ei tällä nuorella kaverilla kuitenkaan ollut joten kun uudet popot kiilteli jalassa niin jatkettiin harjoituksia. 

Samalla tehtiin hieman muutoksia varusteisiin, Herkku sai puoltajankuolaimen ja Raymond-sekki vaihdettiin kitarautaan. Lisäksi ostettiin eteen vielä 150g painobootsit ja hiitille polvisuojat. Painobootseja ja kuolainta koitettiin ensin hölkkäkierroksella viime perjantaina.


Pojat varikolla. Toinen tulossa, toinen menossa!





Ensimmäiselle juhannuksen jälkeiselle hiitille saatiin kaveriksi Herkkua muutama vuotta vanhempi (ja useita kymmenyksiä nopeampi) suomenhevosori Hurmaava Oiva. Välilläkin reilusta laukasta huolimatta Herkku teki ehdottomasti parasta hiittiään ja juoksi erittäin helposti ja jarrutellen kahta minuuttia. Sen takia sitä nyt vähän pidellään kiinni, sillä se on nyt kehittynyt aivan huikeaa tahtia ja ei haluta liikaa prässätä vaan jatketaan yhtä maltillisesti. Koska nyt kaksi minuuttia on helppo vauhti niin muutamat hiitit juostaan sitä ja katsellaan siitä taas eteenpäin. Kunhan Molla saadaan kärry kuntoon niin raahataan se Herkun kanssa hölkälle keskustaan ja harjoitellaan muutakin kun nopeutta.







Pyry reenaa ja ei reenaa
Pyryn kanssa on jatkettu treenejä ja on vähän myös oltu lomalla. Hieman ennen kun menivät laitumelle otettiin Pyrystä verikokeet mutta niistä ei ilmennyt mitään hälyyttävää. Silti vähän takaraivossa on sellainen olo ettei kaikki ole ihan kunnossa. On siis reipas ja liikkuu mielellään joten ei ole sellaista kuoleman hälyyttävää. Ainakin juhannuksena Pyry ehti kerään itseensä vähintään 200 lisäkiloa.. Ruoka maistuu ja vauhtia riittää joten ehken vielä järjettömästi huolestu! Pyry on siis päässyt tekemään jo ihan normaalia treeniä ja olen sillä käynyt pieniäkin hyppäämässä. Seuraavia kisoja en osaa veikata, seurailen vielä tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa käydään klinikalla jos muuta ei keksitä.






Mutta että tämmöistä heppakesää täällä nyt vietetään! Saa nähdä mitä sitten syksy tuo mukanaa, mutta koitan nyt päästä ahkerammin tänne päivittelemään meidän kuulumisia kun nyt tulee melko usein materiaaliakin blogiin. Eli seuraavaan kertaan, Adios! :) 

4 kommenttia:

  1. Ihanaa kuulla teistäkin välillä! :)

    VastaaPoista
  2. Pyry näyttää kyllä ihan eri hevoselta kun on saanut vähän lihaa luiden ympärille :D ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo se näyttää heti ihan syöttöporsaalta :'D onneksi nyt vaikka loma on jatkunutkin niin lihominen on sentään tasoittunut :D

      Poista