Siirry pääsisältöön

Materiaalia laidasta laitaan sekä pelkoa

Huh, taas näköjään jäänyt vähän päivittelemättä :D Nooh, tästä tulee taas astetta pidempi päivitys kun kerron sitten kaikki samalla kertaa. Aloitetaan vaikka sitten viime viikon tiistaista, jolloin siis oli Lurpan kontrolli. Olin ihan paniikissa, sillä itsellä ei ollut enää sentin senttiä laittaa tuon hevosen jalkoihin.. Mentiin sitten hyvissä ajoin (taino, oikestaan olimme myöhässä..) paikalle, mutta Erkki oli sitten vielä tallikäynnillä, joten riisuttiin Lurppa ja jäätiin odottelemaan. Ja pian Erkki tuli ja jutteli sitten niitä näitä hetken ja sitten ultrasi jalan. Ja reikä oli kokonaan poissa! :) Olihan sinne tullut arpikudosta, eli hyppäämistä ei enää, mutta tosiaan muuten ihan normaalisti saa käyttää! Joten tästä nyt sitten alkaa meidän koulutuuppausura! Aluksi en ollut ideasta kovinkaan innoissani, mutta pikku hiljaa alan jo odottelemaan valmennuksia jo kisoja! Kyllä kaipuu esteille on jo nyt kova, mutta toivotaan että vielä joskus sitten pääsen pomppimaankin :) 

nojoo, piti olla hyvä jalan paranemiskuva, muttei siit kyl nää mitää..

Tiistaina oli myös Mollalla ja Iidalla Piken estevalmennus, joten otin sitten Lurpan mukaan ja mentiin hieman vääntämään jotain maneesiin. Ja en tiedä oliko se täysin vikatikki, sillä herra oli ihan suoraan sanoen PÖHELI! :D Oltiin vielä sitten Opistohallissa (missä muuten on hirveen tunkkanen ilma..).. Kävelin ensin aika paljon ja sitten aloin ravailemaan. Kuunteli aluksi aika hyvin, tosin heitti välillä puhveliksi ja halus vaan mennä kovempaa. Tein paljon siirtymisiä ja koitin saada paremmin takaa eteen. Sitten hieman väistöjä ja avoja käynnissä ja ravissa. Ja paaaljon suunnan muutoksia. Laukkaa otettiin ihan pienet pätkät molempiin suuntiin, ensin laukkasin oikeeseen kierrokseen ja siinäkö vasta Lurppa riemastu, pomppi ja hyppi paikallaan kun aropupu ku oli niin kivaa! No sitten ajattelin että teempäs laukanvaihdon kautta suunnan muutokseen, tein ison ympyrän ja pidäte ja siinä kohden missä piti tulla laukanvaihto tulikin jättimäinen pukilla höystetty pomppu ja no, siihen lisäksi puhdas vaihto. Huh, vauhtia tosiaan piisasi. Laukkasin vähän toiseenkin suuntaan ja sitten loppuravit ja käytiin Iidan kanssa maastossa kävelemässä :)

Keskiviikko menikin sitten itsellä Turussa Enrique Iglesiasin keikalla. Ja ah oli ihana, pakko myöntää <3 Jäin yöksi Turkuun, joten äiti sitten hoisi sekä keskiviikkona että torstaina hevoset. Torstaina puolestaan ajoin koulunajoa illalla niin en ehtinyt ratsastamaan. Perjantaina käytiin sitten Iidan kanssa kentällä ja no.. Minun ratsastukseni meni ihan penkin alle, kun Lurpalla oli vähän kevättä rinnassa, ARGH! Tuntuu taas että ei mitään saa onnistumaan perhana.. No loppuraveissa sitten tuli edes pari hyvää pätkää ni se sai sitten riittää! Kenttä alkoi sitä paitsi olemaan jo hyvässä kunnossa joten toivon mukaan jo ennen pääsiäistä pääsee kunnolla vääntämään, jipii!

niinpä niin, kura-aikaa odotellessa.. Kuva viime vuoden huhtikuulta
Sitten voidaankin mennä vaikka Lauantaihin. Lauantaina kävin sitten Pyryllä ratsastamassa, mentiin Johannan kanssa maastoon. Pyrystä alkoi hieman löytymään jopa energiaakin! Ensimmäiselle ravipätkälle kun oli tarkoitus lähteä, Pyry alkoi pomppimaan kuin aropupu :D Ja yritin sitten hieman potkaista ja komentaa eteenpäin, mutta se mihinkään liikkunut. Onneksi Johanna sitten odotti ja saatiin heidät kiinni. Laukassa Pyryllä oli oikein hauskaa, se pomppi ja hyppi ja laukkasi niin pitkää laukkaa kun vain pystyi. Takasin päin mentäessä taas ei meinannut enää pysyä ravissa vaan pomppi taas laukkaan ja siinä sitten ihan paikoillaan laukkasi ja pomppi, hassu hevonen! Lauantaina en ehtinyt sitten Lurppaakaan ratsastamaan, joten se vietti vapaata (ei hyvä, sekoaa koko hevonen kun ei pääse liikkumaan..). Iida tuli Lauantaina meille ja GRAHH, meidän tie oli poikki! Se oli ihan veden vallassa, siitä ei päässyt autolla enää yli. Ojat oli tulvinut tielle, mutta onneksi naapurit olivat jo yrittämässä tyhjentää ojia. Ja illalla tiekin oli korjattu, vaikka sainkin kyllä kertaalleen kengät kasteltua kun juoksin sen joen yli! :D

Sunnuntaina lähdettiin sitten kisoihin Chevaluxiin ja varasin samalla tunnin huomiseksi, jonka kuitenkin joudun siirtämään, koska eilen nousi kuume ja ompi sitten vielä angiinakin. Mutta kuitenkin. Iida siis hyppäsi Mollalla 80 cm luokan ja 90 cm luokan. 80 cm Meni Mollan osalta ihan hienosti, muutamassa hypyssä oli ehkä liikaakin ilmaa, mutta ihan hyvin ja reippaasti meni, joten siitä sitten tuli 4. sija. 90 cm oli tyttöjen toinen, joten suuria odotuksia ei ollut. Mutta hyvin sekin meni, hieman epätasainen, mutta vain yksi tiputus. Hyvä tytöt! Tuli ihan hyviä kuviakin vielä maneesista, tyytyväinen olen. Alimmasessa kuvassa näkyy Mollan hieno BLINGBLING-panta, jonka ostin äitille joululahjaksi <3 ja ps. Iidalla on hyvät ilmeet joka kuvassa ;D




 Ja sitten vielä video!


Ja loppuun sitten surullisia ja muutenkin omaa elämää aika helkkaristi muuttavia asioita. Lurpan jalka on lämmin ja turvoksissa (ei kuitenkaan tällä kertaa jänteen kohdalta). Huoh.. Nyt seuraillaan ja toivotaan että menee pian ohi! Lisäksi meillä on tällä hetkellä todella todella tiukkaa rahan suhteen ja meidän nykyinen asuminen (omakotitalo + talli) ja kevään ongelmat sekä Lurpan hoito on kustantanut meille niin paljon ettemme enää tiedä mitä tehdä.. Taino, Muuttohan tässä on edessä. Se vain että Lurpan kohtalo on avoin.. Jos jalka ei tuosta parane, ei pystytä enää hoitamaan sitä ja kerran sitten voidaan todeta, ettei se kestä todellakaan käyttöä. Tässä tapauksessa olisi tulevaisuutena taivaslaitumet. Mutta kun niin helkkaristi tuota hevosta rakastan etten vaan suostu uskomaan. Kun muutamme, isäpuoleni haluaisi myydä Lurpan pois. Mutta ei tuosta hevosta voi myydä! Vaihtoehtoina siis ylläpito, puoliylläpito tai vuokraus.. No toivotaan että saadaan asiat järjestykseen, vaikka itselläni jo sydän itkee verta. Ihan vain Lurpan takia, jota rakastan ylitse muiden ja jonka vuoksi olen ihan valmis muuttumaan vaikka kouluratsastajaksi

Kommentit

  1. tsempit sinne sulle ja lurpalle!

    VastaaPoista
  2. Eiiiii!!! Eikä, kuin tyhmää.. en haluu että muutatte ja tuskin säkään haluut.. :'(( ja voi hitsit se Lurppa juttu! Tulis vaan kuntoon kun herra on nin hieno! Saat multa kyllä ihan kaiken tuen ja myötätunnon, saat kaiken! D':

    VastaaPoista
  3. Kiitoksia Anonyymille!

    Iida, no en haluis mut näin vaan käy :( Eilen ku Lurpalla olin kentällä, ei kyl osottanu yhtään merkkejä epäpuhtaudesta, mutta keskiravissa on epätasainen >.<

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov