Siirry pääsisältöön

Maailman paras hevonen, maailman paras valmentaja

Hehkutus! Onnen lahjat ei mene tasan. Itse olen jotenkin  tuntemattomasta syystä reväyttänyt syvän pitkänsivuvatsalihaksen, jonka olemasta olosta ei todellakaan ole ollut tietoa, joten tässä on nyt sitten parin päivän ratsastustauko (okei, vaan huomiseen..).  Tosiaan tänään piti olla Piken kouluvalmennus, mutta juuri tuo revähtänyt lihas on se miltä käytetään harjoitusravissa, ei valmennuksesta tietenkään mitään olisi tullut. Niinpä soitin sitten Pikelle ja hän sitten lupasi ratsastaa Lurpan! Joten ei muuta kun heppa autoon kun kello sen verran näytti ja matkaan. Ensimmäisen kerran siis ajoin aivan _yksin_ kopilla, kerran aikaisemmin vienyt Mollan kisoihin, mutta silloinkin oli Iida mukana kannustamassa :') Joten kyllä jännitti! Ja lisäksi Lurppa kun ei mikään helppo ole yksin ottaa pois kopista, tai niin oikeastaan luulin. Mutta oli hieno poika!

Olin sitten todella hyvissä ajoin paikalla ja käveltiin pitkä lenkki. Itseä alkoi sitten tuohon kylkeen (sen tyhmän lihaksen kohtaalle jos joku ei ymmärtänyt) sattumaan, joten klinkuttelin sitten sinne kentän laidalle. Ja Lurppa näki montehepan ja sai hirveetä sätkyä :D Olin ihan varma että saadaan vähän rodeonäytöstä (Oskari ja Leevi valmiina taisteluun!)! Pike sai sitten aika nopeasti otettua Lurpan ratsastettavaksi, vaikka olin puolisen tuntia aikaisessa. Hyppäsi sitten selkään ja passitti minut vahtimaan Nikoa (Piken poika). Mielellänihän minä sitä pikkuista katsoin, niin herttainen tapaus kyllä on! Nyt vaan kun vielä muistaisi pojan iän, mutta kun varmaksi en muista, olisiko sitten 3 vanha noin suunnilleen... Mutta joka tapauksessa tuli siinä sitten Nikon kanssa kuvailtua ja saipa oikein Leevin (videokamera) ottaa omiin kätösiinsä kun on sen verran kevyt vehje ;)


 
  Mutta siis sitten siihen itse ratsastamiseen. Lurppa meni ihan järjettömän hyvin ja olen tooodella onnellinen kun se ei ole enää yhtään epäpuhdas tai muutenkaan tasapainoton. Meni meinaan todella nätisti. Kyllä Pike sanoi että pari kertaa sai ottaa pysty painiottelua (toisin sanoen Lurppa meni vahvaksi) ja laukka oli aluksi jäykkää, mutta muuten, AH, miten hieno poika minulla onkaan <3 Pike sitten oli oikeastaan todella tyytyväinen ja halailikin sitten herraa oikein lopuksi (oli siis tooosi hieno, uskokaa!). Lupasi ratsastaa vielä Lurpan loppuviikosta, jos sitten ensi viikolla pääsisin itse pariin valmennukseen ja kisoihin (i hope so). Hieman kuvasatoa tästäkin.







Aijai, noista halailukuvista toi jälkimmäinen on niin suloinen! Onnellinen hevonen ja onnellinen ratsastaja. Pakko todeta että sitä oikeasti on käynyt tuuri kun on noin huikean upea valmentaja! En tiedä kuinka monen muun ratsastaa (ja vielä mielellään, auttaa) valmennettavan hevosta. Ja on niin kiva kun Pike tykkääkin vielä herrasta, tuntuu että on suunta johonkin päin! Kuvat ovat suurinosa ihan kivoja, tuo yksi tarkentunut huonosti, mutta oli niin hyvä muuten että oli pakko laittaa :)

Sitten vielä kisakalenteria suunnittelin tänään, mutta pidetään vielä jännistyksessä ;) Seuraavassa päivityksessä sitten enemmän kisoista, kunhan saan ne varmennettua. Voipi olla että koulukisoihin päädyn jopa myös Mollan kanssa, saapi nähdä! Mutta nyt kommentoikaas ihmeessä, mitä mieltä menosta olette? Ja kertokaa myös toivepostauksia, kaikkea otetaan vastaan. Varustepostaus tulossa kyllä, mutta odotan vielä sitä satulahuoneen valmistumista.. Siihen saattaa mennä tovi jos toinenkin ;)

Kommentit

  1. vautsi vau miten hienoja kuvia (: ! Lurppa oikein upeana, toivotaan että teillä alkaisi vastoinkäymiset olemaan ohitse nyt sitten ! joo ja munkin on pakko tähän vielä sanoa, että pike on joo ihan super tosiaan, itse hoitelin muutamaa hevosta sille silloin kun olin opistolla koulussa. :) tsemppiä jatkoon :>

    VastaaPoista
  2. Todellakin hienoja kuvia ja hieno Lurppa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä Amerikka on minulle opettanut?

Tämä postaus ei liity oikeastaan yhtään hevosiin, mutta koska kirjoittaminen on minulle tällä hetkellä - kuten aikaisemminkin - aivan uskomattoman hyvää terapiaa, ajattelin että asian tänne kirjoittaminen olisi ehkä hyväkin asia. Nyt viimeisen viikon aikana olen koittanut löytää itseäni uudelleen ja päästä yli kaikista montuista mitä matkallani on ollut. 
Olen asunut Amerikassa nyt tarkalleen 1 vuoden, 4 kuukautta ja 13 päivää. Tänä aikana minulla on ollut aivan älyttömästi uuden oppimisen lisäksi tuhansia erilaisia tunteita joita olen käsitellyt. Olen kaksi kertaa hypännyt tänä aikana täysin tuntemattomaan, paikkoihin mistä en tunne ketään. Myönnän jopa itse olevani melko rohkea tehdessäni täällä muutoksia, joita edes monet kanta-asukkaat eivät tekisi, sillä heillä ei ole siihen rohkeutta. 
Olen oppinut kommunikoimaan ihmisten kanssa, käynyt monissa erilaisissa paikoissa ja saanut muutamia hyviäkin ystäviä matkalla. Olen värjännyt hiukseni punaiseksi ja sen jälkeen halunnut blondiks…

Kuvia viikkojen varrelta

Ennen kuin aloitan postauksen haluan tosissani kiittää kaikkia jotka tsemppasivat minua viime postauksessa. Postauksen kirjoittaminen auttoi minua aivan hirveästi, kuin sain hieman purkaa tuntojani ja jälkeenpäin selkeyttää ajatuksiani lukiessani postausta ja teidän kommentteja. Onneksi asiat alkavat pikku hiljaa siirtymään positiivisemmaksi ja alan olemaan oma iloinen itseni! Autoa ei vielä ole tullut ostettua, mutta eiköhän sekin tässä aivan pian saada hankittua! Floridassa ollaan vielä seuraavat 5-6 viikkoa ja sitten on muutto takaisin Pennsylvaniaan. Samalle farmille missä työskentelin USA:an muuttaessani!



Mutta tosiaan! Olen nyt satunnaisesti ehtinyt kantamaan kameraa mukana ja yksi aamu olikin niin kaunista (ja pirun kylmä) että oli pakko kipaista kesken työpäivän hakemaan kamera. Testailin sitten hieman muutamia sumukuvia, mutta eihän niistä tämän ihmeellisesmpiä tullut. Päätin sitten kuvata hiittejä, mutta koko päivä tuntui olevan tosi hankala ja oikein mikään kuva ei tupannu…

Miten hoidan passini?

Viimeksi kirjoitellessani työstäni enemmän, mielessäni kävi, että olisi kiva kertoa miten täällä hoidan hevoseni yksityiskohtaisemmin. Toki riippuu niin paljon päivästä mitä milloinkin hevoset tarvitsevat, mutta tässä nyt yksi esimerkki teille, olkaa hyvä!
Periaatteessa siis lähdetään liikkeelle siitä että jokainen hevonen harjataan ja tarkastetaan ettei sillä ole haavoja tai turvotuksia. Minä ostin itselleni omat harjat, sillä en tykännyt tallin tarjoamista, ja nyt minulla on käytössä yksi pehmeä, yksi kova, kumisuka ja harjaan tarkoitettu harja. Lisäksi minulla on Showsheen ja ötökkämyrkky tarvittaessa käytössä.
Sen jälkeen onkin aika tutustua siihen mitä extra asioita kukakin hevosista tarvitsee. Tämä kohta sitten vaihteleekin päivittäin ja viikoittain tosi paljon, sillä se riippuu juuri siitä mitä juuri sinä päivänä on tehty tai onko jotain uutta tarjottavaa johonkin vanhaan vaivaa. Kerron nyt kuitenkin teille miten hoisin hevoseni viime tiistaina. Viime tiistaina meillä oli hiit…