Siirry pääsisältöön

Ratun Tallin harjoituskenttäkilpailut 31.5.

kera hienojen hevosten..!



Alkuviikko on tosiaan mennyt yhdessä sujauksessa ja nyt on jo Finnderbykin alkanut ja siellä vietän puolet päivästä, joten hieman tuntuu kiireiseltä! Nyt kuitenkin ihana palata hetkeksi viime sunnuntaille, kun käytiin hyppäämässä Ratun Tallilla harjoituskenttäkilpailuissa. Kilpailut oli todella kivat, eli suuret kiitokset kaikesta Green Eventerin Jennille joka mahdollisti nämä! Näitä todellakin kaivattaisiin lisää, jes!

Turkuun päin päästiin lähtemään tasan klo 9. Oltiin siis kerrankin liikkeillä hyvissä ajoin! Matka taittuikin melko nopeasti Pilvin ja Aleksin kanssa rupatellessa. Liedossa haettiin hieman rahaa pankkiautomaatista että saimme hyödyntää buffetin antimia. Sitten suunnattiin jo - melkein - tuttuja polkuja Ratulle ja oltiinkin vielä ensimmäisenä paikalla. Tosin 5 minuutin sisään piha oli jo autoja täynnä, eli hyvissä ajoin oltiin - niin kuin sanoin - kerrankin!

Hetken hengailun ja maksun jälkeen mentiin laittamaan hevoset kuntoon. Hevosenhoitaja oli hieman nukkunut pommiin, mutta onneksi oli Pilvi ja Aleksi mukana. Hyvä kun heitin Aleksille vain Lehmän ohjat ja sanoin että kävele - Aleksi kun ei ennen ole hevosta kovin montaa kertaa edes rapsutellut haha! Kaikki sujui kuitenkin tosi hyvin, mitä nyt Pyry oli hieman oma pätevä, hirnuva ja sählä itsensä. Aina muistaa silloin että miksi sen kanssaa on paaaljon mukavampi olla yksin kisoissa!

Kisat alkoivat normaalisti kouluosuuksilla. Menin Pyryllä Helppo A kenttäkilpailuohjelma nro 6 ja Allilla Helppo B Nuorten hevosten kenttäkilpailuohjelma 2009. Molemmat ratsastettiin pitkällä radalla ja tuon Allin ohjelman sai halutessaan suorittaa kevyessä ravissa. Ensin ratsastettiin Helppo A ja sen jälkeen heti perään helppo B.

Pyry oli koko aamun mukavan sählä. Eli kokoajan oltiin kireänä kuin viulunkieli ja huudeltiin Lehmälle. Kun päästiin verkkailemaan hetkeksi maneesiin sekosi herra "oripoika" sitten ihan totaalisesti ja huuteli vaan paniikissa kaikille - tai siis lähinnä Lehmälle joka jäi maneesin ulkopuolelle. Rata olikin yhtä kaaosta, kun menttiin niin jännittyneenä ja mitään sanomattomasti ja kiireellisenä. Viimeinen pituushalkaisija laukassa oli kyllä viimeinen niitti arkkuun kun jokaisen ikkunan kohdalla Pyry tiputti laukan raviin ja huusi Allille. Ei siinä voinut kun nauraa tuollaiselle surkealle suoritukselle haha! Prosentteja reilut 65%, tuomari oli tosiaan meille turhankin kiltti ;)





Tavallaan olen helpottunut että kyseessä oli pelkästään harjoutukset, mutta toisaalta minua harmittaa kun se hermostuu noin kovasti. Varsinkin kun tietää että se on täysin samanlainen aina välillä Niinisalossakin. Kaksi vuotta on tämän asian kanssa "tapeltu" ja vieläkään minulla ei ole mitään avainta tämän ongelman ratkaisuun. Toisaalta se turhauttaa, mutta toisaalta taas se tsemppaa eteenpäin. Sitten kun kierrätän herraa koulukisoissa, se vetää tasasen tappavaa hyvää suorituksta mutta kun ollaa kenttiksissä.. Mistä kummasta se hevonen voi edes aavistaa sitä?!

Pyryn jälkeen annoin sen meidän hevosenhoitaja Idalle ja hyppäsin itse Lehmän selkään. Meidän todellinen treenimäärä ennen näitä kisoja oli ollut niin pieni, että olin ottanut varman päälle ja laskin maasto-osuudenkin aikaisemmin ajattelemastani tuttarista takaisin harrasteeseen. Mikä oli ihan hyvä päätös!

Allin kanssa yritin tehdä pitkän verkan että saisin sen kunnolla läpi. Lopulta se meni vähän kentällä ympäriinsä haahuiluksi ja todellakin vain ratsastamisen yrittämiseksi. Tamma oli kuitenkin tosi mielekkäällä päällä ja teki ihan mukavasti pyydettyjä asioita. Itse vain pyörittelin mielessäni että menisinkö radan harjoitusravissa vai pitäisikö keventää. Ja lopulta päädyin siihen että kevennän - ja tietenkin se oli täysin väärä valinta. Radalla koko homma meni täysillä juoksemiseksi ja kaikki jo pienet toivon pilkahdukset verkassa hävisivät. No, mentiinpähän koulurata taas pitkästä aikaa, parempi se kun ei mitään. Prosenttejä reilut 58%.





Kun Lehmä oli tehnyt kouluratansa, kävelin sillä hetken ja mentiin sitten vaihtamaan estekamoja päälle. Ensin vaihdoin Lehmälle tavarat, eli laitoin sen kokonaan valmiiksi ja sen jälkeen hyökkäsin Pyryn kimppuun. Taas Pyry starttasi siis ekassa ryhmässä ja Alli sitten toisessa. Oltiin Pyryn kanssa hyvissä ajoin verkkailemassa ja siellä se tuntuikin ihan kohtuullisen hyvältä. Viimiset hypyt oli jo niin teräviä ja meneviä että ei meinannut kuskikaan pysyä kyydissä!

Koska meillä sai mennä radalle koska tahdoin, otin tietenkin ensimmäisen lähtijän vallan! Ei muuta kun hanat auki ja radalle. Pyry oli kokoajan vähän liikaakin menossa ja itse olin kokoajan vähän liikaakin nyppimässä. Kolmosesteelle olin sitten tulossa aivan nyppien ja lisää nyppien, kunnes Pyry hidasti raviin asti. Se tuntui sitten siltä että perkule, pitikö nyppiä se nyt kieltämään, mutta ei - Pyry kiskaisi ohjat kädestä, otti kaksi ravi askelta ja hyppäsi ravista esteen yli - ja vielä puhtaasti. Pääsi siinä pieni ruma hämmentynyt huudahduskin, mutta sen jälkeen jatkettiin rata kunnialla loppuun, Pyryn aina välillä pelastellessa kuskia sen mokatessa. Ilman virheitä tällä kertaa maaliin, hyvin hoidettu Pyry-mies!






Jaaa, sitten taas hevonen vaihtoon. Pyrylle loimi ja Allin selkään. Verkkannut en pitkään, laukkaa ympäriinsä ja sitten ensin kavalettia, pystyä ja lopuksi okseria. Tamma oli aivan huikea! Se ei ottanut verkassa yhtäkään puomi, vaikka ponnistukset edelleen tulevat turhan lähteltä, se todellakin nosti jalkansa ja yksikään puomi ei verkassa tullut alas. Ihan super hyvä fiilis tuli tamman kanssa, eli radalle lähdettiin hyvillä mielin, sama se mikä sieltä olisi tulos. Alli hyppäsi siis korkeudella 90 cm.

Radalla onnistuin heti ensimmäiselle esteelle tuomaan hevosen huonosti ja rämmittiin tyylikkäästi sen läpi. Kaksi ja kolme hieman lähelle, mutta tamma nosti hienosti jalkansa. Este neljä oli vesimatto, mikä olikin Allin mielestä huikean pelottava ja se vetikin sen kohdalla liinat kiinni. Seuraavalla kerralla tultiin yli "vaikka väkisin" tyylillä ja kyllähän se yli meni, vaikka ottikin puomin mukaan. Loppurata oli super hyvä, muutama paikka lähelle, mutta puomeja ei tullut yhtään alas. Jotenkin riemuvoitto tämäkin, tuntui että tamma todellakin alkoi jo hieman keskittymään siihen ettei ihan jokaisen esteen läpi hyppää ja vedä puomeja mukanaan. Huikeaaa! Lopputulos siis 12 virhepistettä, mitkä oli tosi hienot näin avajaiskisoissa ja tällä treenimäärällä. Ylpeä!





Oi että olin niin onnellinen Allin esteradan jälkeen. Purettiin hevoset ja ne pääsivät traikkuun hetkeksi lepäilemään. Itse istua möllöttelin hetken kahvion puolella, kunnes piti lähteä kävelemään maastot ja siitä kiireellä laittamaan hevosia. Maastot oli tosi kivat, tosin helpon maastossa oli tekemistä, mikä oli tietenkin hyvä vain. Omia kauhistuksia Helpon maastossa oli kapea nuolenkärki kaarevalla ja risueste veden jälkeen. Risu este muistutti niin paljon Niinisalon kuutos estettä, että se sai karvat pystyyn, hyh! Harrasteen maastossa ei mitään kummempia tällä kertaa ollut.

Starttasin taas ensimmäisenä Pyryllä. Verkassa riitti herrassa edelleen virtaa ja hypyt oli ihan ok. Radalle lähtökin sujui hyvin, kolmoselle hieman jarrutteli, mutta meni reilusti yli. Kaikki meni oikeastaan tosi hyvin coff-inille asti, jossa rytmi katosi täysin ja en saanut sitä yhtään takaisin vaan mennä nypyteltiin aina ihan juureen esteitä. Sitten vielä kuski teki päivän mokan ja kirjaimellisesti ratsasti kapeasta nuolenkärjestä ohi. Ärsytti, sillä jopa kypäräkameravideosta huomaa miten surkeasti siihen ratsastin. Toisella kerralla ongelmitta yli ja hieman yliajassa maaliin. Hieno se oli, jälleen kerran!







Pyryn jälkeen taas hevosen vaihto. Olin tässä vaiheessa jo ihan puhki, en tiedä mistä, ja tuntui tuskaselta vielä mennä neiti Lehmän selkään. Kypäräkamera kertookin aikalailla kaiken, mutta sen verran pitää sanoa että verkassa kaikki hypyt oli mahtavia ja ainoastaan yksi hyppy saatiin ottaa uudestaan. Iso ylpeys tammasta!






Vihdoin sain tämänkin postauksen pihalle. Kiitos taas mielettömästi kuvista Pilville ja Aleksille. Toivottavasti tamma nyt toipuu nopeasti niin päätään jatkamaan siihen mihin jäätiin!

Kommentit

  1. Ihania noi sun jutut :) ja hauska kun allille vähän lässytät tai puhut juuri niin kuin naiselle mutta pyrylle kuitenkin ihan eri tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heei, hassua en ite oo kiinnittäny siihen aikasemmin mitään huomioo, mut nyt kun sanoit niin totta, Lehmälle puhun jotenkin paljon.. Lempeemmin? :D

      Poista
  2. Toi Pyry on kyllä niin upee!

    Mulla on salainen pakkomielle suokkeihin. Varsinkin suokkeihin jotka hyppää.

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus ja kivoja noi GoPro kuvatut pätkät! :)

    Kerro muuten jotain ponin kuulumisia jossain vaiheessa...? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia :) Ponin kuulumisia pääsee kertomaan kun on jotain kerrottavaa, äitin pienen takapakin takia ja isojen tammojen sairastelujen takia on vähän ollut poni vielä vähällä.. :(

      Poista
  4. Allikin reipastunut huomattavasti! :) Hienoja kuvia!

    VastaaPoista
  5. Seuraaval kerral laitan kyl miljoona kelloo soimaa :D Ja viis tuntii aikasemmin :D

    VastaaPoista
  6. Joko olen sokea tai muuta, mutta millä korkeudella menit Pyryn kanssa rataesteet :)

    VastaaPoista
  7. Täytys taas tulla ettimään tää postaus et saa nauraa itelleen, voi luoja et oon valokuvauksellinen (not) :'D

    Ps. oon vielki hämilläni et Lehmä oli oikeesti niiiiiiin korkee :)

    Mut kiva oli seurata livenä ja GoProsta teitä sit loput mitä paikan päällä ei kyenny näkemään :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov