Monta päivää täysin koneetta

Taitaa olla jonkinlainen saavutus sekin. Onhan puhelimella tultu vilkaistua blogia ja facebookkia, mutta koko viime viikonloppuna en avannut ollenkaan tietokonetta, en edes katsoakseni elokuvaa. Enkä vielä maanantainakaan! Kuitenkin, koska vielä olisi yksi jännä kilpailutarjolla, ajattelin että nyt on aika jo avata suu myös blogin puolella.

Viikonloppuna talvi yllätti. Tai ei se minua yllättänyt, mutta tuli. Kerralla. Olin pe-la välisen yön töissä ja voin sanoa että hartiat olivat aivan jumissa. Siihen "ensimmäiseen" talvikeliin kun yhdistettiin kulkupelin erittäin huonot renkaat ja kanssa autoilijat jotka eivät uskaltaneet edetä oli soppa melkein valmiiksi keitetty. Luojalle kiitos selvisin aamuyöstä kotiin ja hetkeksi jopa nukkumaan. Maanantaina meninkin lyömään nyrkkiä pöytään ja vaadin työkaaraan uudet vetopyörät ja nyt kun siihen ne saatiin... Kyllä kelpaa huristella!

Lauantaina heräsin kolmeen herätyskellooni sammuttaen ne kaikki. Soitin heti varttiyli 9 äidille että tulisi hakemaan minut että saisin autoni, että pääsisin Lahteen Playssonin virallisen epäviralliseen tiimikokoontumiseen. Kun äiti ei heti vastannut, mennä nukahdin ja nukuinkin puolituntia joka tarkoitti että olen myöhässä. Pikaisen itsensä kaunistamisen jälkeen kiiruhdettiin hakemaan autoni huollosta ja pääsin matkaan. Myöhässä, mutta pääasiassa kuitenkin ehjänä perillä!

Lauantaina menikin niin pitkään Lahdessa, etten enää kotiin raahautunut. Hepat saivat viettää ansaittua vapaapäivää, sillä seuraava viikko tulisi olemaan aikamoista maneesirumbaa. Kengitys piti olla tällä viikolla,  mutta se on vastas seuraavana ja en jaksa joka päivä vääntää kantahokkeja, joten vieraillaan nyt viikon aikana hieman useammin maneesilla. Mikä on ihan hyvä pieni treeniputki ottaa taas tähän väliin.

Pyry muutaman viikon takaa. Herra päätti tiputtaa kuskin ja lähteä yksin kiertelemään Ypäjää...

Pyry on tosiaan ollut astetta villimpi. Muutama viikonloppu kun raahaudutaan taaksepäin, oltiin kentillä treenaamassa koulua. Kun lopuksi kerättiin kirjaimia pois radalta, Pyry sai hepulikohtauksen ja tulin sieltä kerien alas. Herrahan ei paikalleen jäänyt vaan poistuin pukkilaukalla ensin hiekkalaatikolta, sitten raviradan kautta parkkialueelle. Hetkeksi se katosi näkyvistä ja sitten kuului selkeä "klipeti klop" ja siellähän se urpå laukkaili autotiellä kohti keskustaa. Minne lie hänellä matka, ystävällinen ypäjäläinen oli hänet kuitenkin saanut kiinni ja hölkkäsin sitten hakemaan tätä pöheliä ötökkää.. Tästä sitten päättelin että otettaan vaan jo sitä treenirytmiä takaisin ja katsotaan miltä meno näyttää.

Viime sunnuntaina Pyry sitten pääsikin ottamaan aivan minimaalisia esteitä! Herra ei oikein tiennyt mihin suuntaan olisi pitänyt laittaa jalkansa tai mihin ilmansuuntaan olisi ollut järkevintä lähteä. Ihan super hyvin kuitenkin meni ja olen siihen todella tyytyväinen. Esteiden korkeushan ei noussut missään vaiheessa yli 60 cm. Hauskaa oli ja pitää ottaa uudestaan tuollainen miniestepomppiminen ennen varsinaisia pomppuja! Pyryn kanssahan ollaan Airan istuntaklinikalla nyt tulevana sunnuntaina niin kutsutussa esteryhmässä, joten sinne vain seuraamaan meidän menoa!

Sunnuntaina Alli meni maneesilla koulua. Se on nyt saanut hiekanpoistokuurin ja sillä on myös toinen lääkekuuri alkamassa ja satula pitää vielä katsoa. Pätkittäin meni aivan todella hienosti, mutta heti kun tamma alkoi kuumimaan tuli vähän liiankin rajua vastaanottoa (ei, ei hypitty pystyyn). Maanantaina kun pääsin töistä hipsin heti tallille, söin ja lähdin Allin kanssa maneesille tekemään myös miniestetreeniä. Tälläkään kertaa aivan maksimikorkeus oli 60 cm. Muutama lankkueste ja yksi vesimatollinen ja kavaletteja sekä puomeja. Ja hitsi miten hieno Alli olikaan! Kyllä sen kanssa hyppääminen on vain kivaa. Tosin joku siinä vesimatossa vieläkin on.. Kaikki oli mennyt aivan putkeen ja silti kun lähestyin vesimattoa - kaikki oli kunnossa rytmi, laukka ja paikka - tamma veti yhtäkkiä liinat kiinni. Tulin sitten sellaisella vauhdilla alas ja tietenkin suoraan pääedellä puomien sekaan. Kypärähän siinä rätsähti, mutta kun ei vaihtokypärää mukana ollut, menin loppuajankin sillä. Työvoitto ja kun kerran sen siitä sai yli meni se siitä jatkossakin. Muut erikoisemmat esteet ei tuottaneet mitään ongelmia. Lopetettiin hyvään pätkään missä ratsastettiin minimaalinen rata. huuuurjasti taputuksia tammalle ja vielä hakemaan toinen hevonen maneesille.

Pyry teki eilen maneesilla ainoastaan rennommin. Juoksutin sitä hieman liinassa ja sen jälkeen liinassa puomeja ja muutamaa kavalettia. Ne olisi tänään Allilla kuvioissa. Pyryn kanssa kaikki on vaan niin helppoa, se kuuntelee niin hyvin ohjeita mitä sille antaa! Tämä pieni maneesitehokuuri tekee takuulla hyvää sekä minulle että hevosille! Keskiviikkona tai torstaina mennään sitten kunnolla tuupparoimaan maneesille. Joku päivä on pakko vain vetästä ne kantahokit jalkaan ja lähteä köpöttelemään maastoon ettei ihan maneesihöperöiksi tulla, heh!

Tänään tuli myös 2-vuotta täyteen Allin kanssa. Niin se aika vaan sujuu. Onhan tämä melkoisen kivikkoinen kaksivuotinen ollut, mutta en kyllä hetkeäkään vaihtaisi pois. Sen verran on tullut opittua taas tammalta ja toivottavasti meillä on vielä monta vuotta yhdessä edessä! 

Ja sitten vielä siihen kilpailuun näin lopuksi; Aikaisemmin blogissa esillä ollut istuntaklinikka kilpailu on päättynyt ja laitan vielä tänään voittajalle viestiä! Mutta vielä olisi facebookissa tarjolla tosi hieno mahdollisuus päästä mukaan klinikalle! Meinaan nyt olisi Kisamatkalla-blogin facesivuilla kisa, missä on mahdollisuus voittaa itselleen lippu klinikalle + 15 minuuttia Airan yksityisopetuksessa Alli-tammalla! Ei muuta kun tästä lukemaan enemmän ja osallistumaan mukaan!

Huh. Paljon kaikkea taas pienessä ajassa. Nyt ei muuta kun osallistumaan kisaan ;)