Siirry pääsisältöön

Rossoilua ja Lurpan kuntoutusta

Vihdoinkin on edes vähän aikaa kirjoittaa jotain. Tosin tämäkin postaus on tylsä kuvaton, jota tuskin kukaan lukee, mutta saampahan ainakin jakaa teidän kanssanne niin Rosson kuin Lurpan kuntoutuksen. Aloitetaan siis torstaista, josta tiedätte klinikkareissun jo. Illallalla kävin vielä ratsastamassa Rossolla niin että Rosson omistaja Riitta oli mukana. Rosso on siis 4 vuotias FWB ruuna, jota tällä hetkellä ratsastelen, ainakin ensi viikkoon asti ja jos ei mene kaupaksi niin uskottavasti vielä sen jälkeen. Mutta se nähdään sitten. Torstaina Riitta sitten laittoi Rosson kuntoon ja hieman juoksutteli. Olimme pyytäneet Minnan hieman auttamaan alkuun herran kanssa, kun aikaisemmin oli hieman ongelmia. Tälläkin kertaa Rosso aluksi ei meinannut päästää selkään, mutta kun Minna tuli viereen ja neuvoi miten kannattaa ylistää ja rohkaista nuorta pääsin lopulta hyvin selkään. Aluksi Minna talutti muutaman askeleen ja sitten käski keräämään ohjat ja alkamaan ravailemaan. Rossoa oli juoksutettu aika paljon, joten en sitten viitsinyt paljoa ratsastella. Ihan vähän ravia ja pätkät laukkaa. Mutta pakko sen verran sanoa, että upea liikkeinen herra on! Tästä hepasta tulee kyllä vielä vaikka mitä :)

Sovittiin sitten Minnan kanssa että perjantaina tulen uudestaan ja Minna sitten taas hieman auttaa. Niinpä sitten perjantainakin suuntasin koulun jälkeen Chevaluxiin ja aloin laittamaan Rospea kuntoon. Alunperin piti juoksuttaa myös Perttu, mutta en sitten kerinnyt kun kotona Lurppa veteli pukkilaukkaa tarhassa, vaikka sen pitäisi olla karsinalevossa. Että joopa, toivotaan nyt että se hevonen tajuais rauhottua että saadaan jalka kuntoon.. Mutta takaisin Rossoon. Harjasin sitten Rosson ihan kunnolla ja laitoin sen kuntoon. Herra oli ihan nätisti, ei mitään ongelmia. Sitten kävin maneesissa hieman pyörittelemässä sitä ja kun Minna tuli niin katsottiin selkään nousu. Ja ei ollut mitään ongelmia! Rosso seisoi nätisti ja antoi nousta hyvin selkään. Minna talutti taas pari askelta ja sitten päästi irti ja antoi ratsastaa enempi. Tänään juoksutin vain todella vähän, joten otettiin enemmän laukkaakin. Ravissa pitää Rosson kanssa varoa ettei liikaa ala kokoamaan, herra kun on vielä niin nuori että menee ihan koukkuun. Mutta rentona ravi oli taas pitkää ja kivaa. Sitten laukattiin hieman ja tehtiin hienosti laukkaympyrätkin! Herra oli siis tänään oikein kiva ja oli muutenkin onnistunut ratsastusreissu. Sitten hoisin vielä Rosson pois ja siinä sitten Minnan kanssa juteltiin niitä näitä. Minna kysyi koska tulen seuraavaksi ja tänäänhän on siis tarkoitus mennä vielä ratsastamaan, sitten heppa saa pitää vapaa päivän. Sovittiin sitten koska voi mennä (ettei ole tunteja) ja hoisin sitten Rospen vielä pois.

Lurpan kanssa kävin sitten kävelemässä vielä perjantai illalla ja nyt lauantaiaamulla. Ja pakko sanoa että Lurppa-herra on kyllä ihan vatipää ._. Yritä siinä sitten talutella käyntiä kun hullu valkoinen hevonen pomppii pystyyn ja pukittelee. Ja kuun mikään pienikään ei tuo hevonen ole.. Mutta eiköhän se siitä, käyn vielä iltapäivällä tai päivällä kävelemässä sen kanssa ja koitan saada sitä vähän aisoihin. Lurpan selkään varmaan kipuan vasta 13 päivän päästä niin sitten ei ainakaan ole mitään kipsiä enää jalassa ja karsinalepokin ohi. Innolla sitä kyllä odotan!Tänään siis taas olisi vielä tarkoitus kivuta Rosson selkään ja sitten saa hieman herra sulatella. Tänään mennään  Pertun ratsastajan, Marjon, kanssa samaan aikaan niin nähdään vähän miten Perttu poika menee. :) Mutta katsellaan jos vaikka siitä sitten vielä jotain kirjoittelen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

No hei vaan tohtori!

Meillä on maailman paras eläinlääkäri . Ollaan käytetty samaa kotieläinlääkäriä jo varmasti yli kymmenen vuotta. Hän on maailman paras. Tai ainakin meille se sopivin jos ei maailman paras. Kärvisteltyäni viikonlopun yli, äiti soitti heti maanantai aamusta meidän vakiellille. Ja mikä parhainta hän pääsi tulemaan heti saman päivän aikana. On kyllä mahtavaa kun on näin huippu lääkäri tiimin vointia tukemassa! Tutkittavaksi pääsi tänään sekä Alli että Molla. Allin takia ell tallille tuli, mutta toki siinä samalla sitten katsottiin myös Mollan suu ja kysyttiin tuosta sen pahenevasta kutiamisesta. Joka tosiaan tällä hetkellä on niin "kriittisessä vaiheessa" että se yön aikana repii kyljet itseltään auki. Ensin eläinlääkäri tuikkasi Alliin hieman rauhoittavaa ja sen jälkeen tutki Mollan. Mutta koska Alli ei ensimmäisestä piikistä tuntunut rauhoittuvan laittoi se siihen vielä toisen ja jatkoi sitten ponin kimpussa.  Kävi ponin ihan perusteellisesti läpi ja antoi si

Taasko se alkaa?

Jokainen blogia edes hieman seuraileva tietää että olen melko hysteerinen klinikalla ravailija. Jos hevonen ontuu tai tuntuu omituiselta, hommataa sille joko kraniohoitoa tai klinikkaa. Jossain on aina pakko olla syy ja siitä otetaan selvää. Myönnän, että minulle on jopa eläinlääkäri sanonut, että voisi sitä pari päivää kotonakin katsella ennen klinikalle raahausta. Olisihan siinä varmasti pari satasta säästänyt, mutta mielelläni maksan sen summan mielenrauhasta. Hysteerikko mikä hysteerikko. Onko tämä taas alkamassa? Kipua vai kettuilua? Alli on todella herkkänahkainen. Siis kirjaimellisesti. Klippaaminenhan ei aiheuta äänen puolesta ongelmia, mutta kun se tärisevä terä tuodaan iholle se on maailmanloppu*. Alli saa myös todella herkästi haavoja, joka on usempaan kertaan todistettu imppareiden muodossa. Se ei kestä oikeastaan nyt klipattuna kuin yhdellä tietyllä harjalla harjaamista ja sekin on välillä sen mielestä turhan kova. Toisinaan kyljet ovat herkät ja toisinaan mahan

Lukijat keskustelemaan: Millainen on se-oikea kuolain?

Miksi juuri se ja miksei tuo? HOX!  Teksti on täysin minun näkemykseni asioista, kaikki ei sovi kaikille, muistakaa se! ;) Kuolain. Tuo suitsiin ripustettava häkkyrä. Meillä on jos jonkinmoista kuolainta ollut ja varsinkin Mollalla niitä on testailtu. Pidimme Mollaa aluksi vahvana ja vaikeana hevosena, jolta innostuessaan puuttui jarrut. Molla on testannut seuraavia kuolaimia: Kimblewick  - Toimi aikansa, mutta lopulta ei tuottanut haluttua tulosta. Ei ollut se-oikea valinta. Kuparirolleri - Oletettiin kaiken olevan kiinni siitä että Molla puree kuolainta vasten. Paha kämmi ja surkein kokeilu ikinä! Gäg-kuolain  - ei toiminut, teki tammasta etupainoisemman. Pelham  - Toimi myös aikansa, painaa kuitenkin kuolainta vasten Fullcheek - Ei mainittavaa eroa ratsastettavuudessa Olympia + leukaremmi  - Toimii tällä hetkellä Jannin hyppykuolaimena ja maastokuolaimena, toimiva! Mollan se-oikea kuolain on omppunivel. Toimii sillä toivotulla tavalla. Haimme syytä kov