21. joulukuuta 2015

Onnistumisen tunteita valmennuksessa

Olen taas niin onnellinene. Äidin kanssa juuri keskusteltiin, että ei taida olla montaakaan Kari Nevalan valmennusta, mistä olisi poistuttu jotenkin mieli maassa. Viime viikonloppuna osallistuin launtaina ja sunnuntaina Allin kanssa Nevalan kurssille. Pyry jäi rokotuslomalle, joten valitettavasti en sen kanssa päässyt tähän, mutta seuraavan kerran ollaankin valmennuksessa 2-3. tammikuuta.  Takanahan on edelleen se järjettömän pitkä hyppytauko ja yksi aikaisempi yksin suoritettu hyppykerta. Karin valmennuksesta aikaa aivan liian paljon. Koin kyllä mielettömiä onnen fiiliksiä niiden muutaman onnistumisen takia. 

Lauantaina en saanut ketään kuvaamaan, mutta kerron lyhyesti. Tehtiin pienillä esteillä ihan kahdeksikko treeniä, mitä olen joskus aikaisemmin tehnytkin Pyryn kanssa Karin treeneissä. Eli verkkojen jälkeen aloitettiin ihan ympyrällä muutaman pienen kavaletti kokoisen esteen yli ja kun tämä oli ok, tehtiin keskimmäisellä pystyllä vaihto ja toiseessa päässä oleva pysty, taas keskellä oleva pysty suuntaa vaihtaen jne. 

Ensimmäisellä kerralla tulin normaalisti tykittäen kaikki. Istun "syvällä" ja samalla yritin epätoivoisesti pidää jännittyneellä kädellä vastaan kun tamma kiisi. Harmitti ja ärsytti. Kari neuvoi mielummin jäämään rennolle kädelle ja tuomaan vähän painoa enemmän pois satulasta jaloille. Ja kappas. Seuraavalla kiekalla oli jo ihan erilaista menoa! Kaikki hypyt oli rentoja, ne tulivat jopa lähelle eikä puomit kolisseet yhtään. Ihan uskomaton fiilis!

Kun oli tätä kahdeksikko tehtävää tehty hetken aikaa, tultiin vielä muutaman kerran jumppasarja, pysty - kaksi laukkaa - pysty - kaksi laukkaa - okseri. Allille ihan normaalit välit odottaen. Pihalla oli kaunis auringonpaiste, mikä heijastui ikkunasta okserin etupuomiin. Ihan hyvin sisään ja kaksi ekaa pystyä, mutta sitten okserille se jäi kyttäämään sitä auringonpolttamaa ja otti kiellon. ja vielä seuraavallakin kerralla kielto. Sen jälkeen pusersin sen kolmella (!!) laukalla väkisin yli siitä okserista. Lopuksi kaksi kertaa hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa.

Sunnuntaina jatkettiin ja äiti pääsi kuvaamaan, joten laitan teille heti tähän videon.


Joku saattaa nyt kyseenalaistaa minun sanomiseni, mutta olen oikeasti todella tyytyväinen. En missään nimessä tämä sunnuntainen treeni mennyt yhtään niin hyvin kuin lauantaina ja Allin piti jokaiselle esteelle kieltää, mutta 90% näistä kielloista oli omaa hitauttana. Minun pitää pystyä nopeammin reagoimaan. Nyt kun tamma oli rauhallinen ja uskalsi tulla lähelle rauhassa, minä jätin sen yksin ja kun en ole sitä tukemassa se ratkaisee tilanteen pysähtymällä. Lisäksi jään liikaa kädellä kiinni (tulee tunne että se kiskoo minua täysillä kohti estettä) ja sitten tullaan lähelle ja kun yhtäkkiä este onkin nenän alla niin miten se pitäisi hypätä. Erinomaisena esimerkkinä tuo ensimmäisen kerran kun tullaan muovirinkulahärpäke esteelle; minulta puuttuu jalustin joten tukeuduin ohjaan ja yhtäkkiä este onkin turvan alla. Ei missään tapauksessa hevosen vika! 10% Alli olisi voinut pelastaa tilanteen antamalla hieman minun virheitäni anteeksi, mutta se päätti olla sen tekemättä ja otettiin sen takia hieman lisää kieltoja. 

Mutta sitten se mistä olen erittäin ylpeä; tamma on oikeasti paljon rennompi hypyissään, se hyppää rauhassa ja mielestäni jopa jalat nousevat paremmin silloin kun kuski antaa sille vapauden hypätä. Puomeista suurin osa on takajalkavirheitä, mikä on taas ihan superjuttu, sillä tällähän on aina nuo etujalat olleet vähän enemmän tai vähemmän roikkuvat. Nyt neiti jopa hieman nostaa niitä ylös! 

Täysin siis rutiinin puutetta! Kunhan kuski muistaa luottaa taas hevoseen, rentoutua kädestä ja samalla laittaa pohkeen rennosti kiinni kylkeen.. Uskon että saadaan tästä nopeastikin Karin kanssa ihan hyvä treenikausi ja ensi vuonna kisakausi!

7 kommenttia:

  1. Hyvältä näytti! Ihan by the way mikä kypärä sulla on?

    VastaaPoista
  2. Alli näyttää jotenkin paljon lyhyemmältä kuin ennen! Siis hyvällä tavalla :)

    VastaaPoista
  3. Ennen kuin luin tekstisi loppuun, katoin videon ja jo silloin mietin, että pitääpä kommata, että hevonen hyppää paremmin kuin koskaan :D Välillä tuli edelleen niitä laakahyppyjä, mutta osa hypyistä näytti paremmalta kuin aikaisemmin. Eli jotain on nyt tehty oikein!

    VastaaPoista
  4. Jees hyvältä näyttää! Välillä menee kyllä aika pohjaan ja takaset ottaa puomeja. Ei taida Allilla olla mikään super paikkasilmä tai näytä että se paljon ainakaan auttais sen löytämisessä : D pieni maneesi niin vaikuttaa että paikat sattuu miten sattuu kun sulla on paljon muuta tekemistä väleissä. En pystynyt kuuntelemaan ääniä, mutta ootko tarkoituksella paljon irti satulasta? Mä ehkä esteen jälkeen painautusin penkkiin aika nopee, kun noissa kulmissa kanttaa nii sais apua siihen. En tiiä tulipas negatiivisen oloinen kommentti, se ei ollu tarkoitus. Mutta kun kyllähän tosta näkee että heppa hyppää parhaiten mitä oon videoitas kattellu, niin ehkä sitä ei tarvitse enempää jankata ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ensimmäisellä kerralla tulin normaalisti tykittäen kaikki. Istun "syvällä" ja samalla yritin epätoivoisesti pidää jännittyneellä kädellä vastaan kun tamma kiisi. Harmitti ja ärsytti. Kari neuvoi mielummin jäämään rennolle kädelle ja tuomaan vähän painoa enemmän pois satulasta jaloille. Ja kappas. Seuraavalla kiekalla oli jo ihan erilaista menoa! Kaikki hypyt oli rentoja, ne tulivat jopa lähelle eikä puomit kolisseet yhtään. Ihan uskomaton fiilis!"

      Varma en toki ole mutta uskoisin että tässä vastaus istuntaan liittyvään pohdintaasi :)
      Ja anteeksi kun työnsin nenuni tähän vastatakseni *häpeilee*

      Poista
  5. Mun on kysyttävä nyt, että mikä kypäräkamera sulla on? Miten se on kiinnitetty - hihnalla, ns. tarralla vai millä? Oon harkitsemassa ensimmäisen kypäräkamerani hankkimista ja olisi kiva kuulla mikä kamera ja kiinnitystapa olisi "paras" tapa :)

    VastaaPoista
  6. Mun hepalla ei voi hypätä syvällä istuen ollenkaan, vähän on mennyt aikaa (vuosi...) tässä opetella ihan uudenlaista tyyliä ylittää esteitä, kokoajan tosi kevyenä, rentona ja liikkeen mukana, tämä on vaikeaa etenkin silloin, kun tuntuu, että hevonen vie... mutta pikkuhiljaa alkaa yhteisymmärrys löytyä :) tsemppiä teille, Alli hyppää hyvin!

    VastaaPoista