Pakkaspäivän Herkkua

Kävinpä tuossa eilen taas pitkästä aikaa moikkaamassa meidän oripoika Herkkua. On ollut niin kiire etten yksinkertaisesti ole itse ehtinyt mukaan tallille ja sen takia sille onkin haussa hoitaja joka sen kanssa jaksaisi käydä kävelemässä useammin kuin pari kertaa kuukaudessa (= miten usein siis itse ehdin). Nythän Herkku on muuten liikkunut lähes joka päivä kärryjen kanssa, lähinnä todella pitkiä käyntilenkkejä, mutta myös hiukan hölkkäillen. Viimeisimmät kerrat on menty pellolla missä on mukava ylämäki ja saa siinä hyvää treeniä!

Herkkuhan kärsi melko massiivisista kasvukivuista syksyllä ja joutui sen takia olemaan lomalla. Lisäksi nyt pimeyden tultua, tallilla on otettu hevoset aikaisemmin sisään kuin normaalisti ja Herkku pääsi keräämään itseensä melkoisesti pöllöenergiaa ja olemaan jopa hieman orimainen. Nyt kuitenkin kun se on liikkunut lähes päivittäin on se taas tasaantunut ja rauhoittunut. Saa nähdä miten paljon kerää energiaa nyt kun pakkaset paukkuvat ja eivät pääse tallin toimesta kuin muutamaksi tunniksi pihalle. Toivotaan että kesä tulee pian ja pääsee orilaitumeille temmeltään kavereiden kanssa!

Kävin Herkun kanssa ihan tosi lyhyen kävelylenkin ja jo sinä aikana onnistuin kuitenkin hieman palelemaan. Illalla kun olin töissä mittari näyttä likipitäen -30 pakkasastetta. Hyrr, kyllä huomasi töissäkin kylmyyden kun auto jos toinenkin oli tienposkeen jääneenä! Herkun kävelylenkin jälkeen mentiin pellolle ottamaan ihan vain muutama kuva. Kamerahan oli lahota jo ensimmäisten kuvien kohdalla, joten laatuhan siinä sitten mennä kärsi. No, kunhan saadaan herran kasvamisesta muistoja niin se riittää!

Herkkuhan kehittyy aivan järjettömän hitaasti. Vaikka osa suomenhevosravureista juoksee jo 3-vuotiaana (!!) ei meidän Herkules kyllä ole vielä lähellekkään siinä vaiheessa kasvun kannalta että uskaltaisi todella alkaa treenaamaan. Nyt kesään asti haetaan vain lihasta ja työskennellään reippaasti kärryjen edessä. Ajaessahan Herkku on mitä mahtavin ja on ollut hienoa huomata miten isäpuoli (joka on vielä kokematon ajaja) on Herkun kanssa käynyt yksinkin lenkeillä ja pärjännyt erinomaisesti. Aivan huikeaa kuin on näin kiva ori minkä kanssa on helppo työskennellä!

Herkku siis jatkaa kasvuaan ja kehitystään vielä uskottavasti pitkään. Nyt toivon mukaan ollaan selätetty pahimmat kasvukivut ja ravikin alkaa jo maistumaan. Pieneksihän se tulee varmasti jäämään, mutta pääasiahan sillä on, että tulee juoksemaan - ja kovaa ;)

On ilo myös huomata miten se on selkeästi saanut lihaa - ja karvaa - luiden päälle. Ypäjälle muuttaessa se oli päässyt tosi kuivaan kuntoon ja vielä pitkälle syksyyn tuntui ettei mikään tarttunut kylkiin kiinni. Syksyllä muutettiin sitten kokonaan sen ruokintaa niin, että teimme itse kaikki sen ruuat (aiemmin ne menivät siis tallin rehuista) ja talvea kohti on herra saanut tosi kivasti mahaa. Siitä on paljon helpompi lähteä rakentamaan hevosta kuin sellaisesta kuivan kesän oravasta! Jalat on vahvistunut huikeasti kesästä ja kokoajan ainakin sillä on kasvu päällä! Katsellaan ja edetään hevosta kuunnellen. Mahtava herra se Herkku on!